BKT:n ja energian kulutuksen kasvu vesittävät EU:n Kioto-tavoitteita
Euroopan unionin tahti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä oli viime vuosikymmenen lopulla lähes YK:n ilmastosopimuksen edellyttämässä vauhdissa, arvioi Euroopan ympäristövirasto tuoreessa raportissaan.
Silti Kiotossa vuonna 1997 sovittujen tiukkojen tavoitteiden
saavuttaminen on ympäristöviraston mukaan erittäin vaativa
tehtävä EU:lle, sillä bruttokansantuotteen ja energian kulutuksen
arvioidaan kasvavan lähivuosikymmenen aikana.
Myös liikenteen
huomattava kasvu jarruttaa ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Euroopan ympäristövirasto EEA vertasi viime viikolla julkistetussa
raportissaan EU:n ja sen jäsenmaiden kasvihuonekaasupäästöjä
ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Selvitys kattaa kolmen
tärkeimmän kasvihuonekaasun hiilidioksidin, metaanin ja
typpioksiduulin päästöt vuosilta 1990-1998.
EU nojaa fossiilisiin
Valtaosa eli yli 80 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä
koostui hiilidioksidipäästöistä. Niiden päälähde EU:ssa oli
fossiilisten polttoaineiden käyttö energian tuotannossa.
EU nojaa ympäristöviraston mukaan edelleen vahvasti fossiilisiin
polttoaineisiin. Öljy oli merkittävin energian lähde vuonna 1997,
seuraavilla sijoilla olivat maakaasu, hiili ja ydinvoima.
Fossiilisista polttoaineista riippuvaisimpia jäsenmaita olivat viime
vuosikymmenen lopulla Irlanti, Hollanti, Tanska ja Kreikka.
Ydinvoimaan tukeutuvat maat (Ranska, Ruotsi, Belgia ja Suomi)
sekä uusiutuvien energiamuotojen maat (Ruotsi, Itävalta ja
Suomi) olivat vähiten riippuvaisia fossiilisista polttoaineista.
Hiilen merkitys energian tuotannossa väheni jonkin verran
1990-luvulla samaan aikaan kun maakaasun, uusiutuvien
energiamuotojen ja ydinvoiman osuus kasvoi. EU pyrkii edelleen
nostamaan uusiutuvien energiamuotojen osuutta, mikä Euroopan
ympäristöviraston arvion mukaan vaatii erityistä panostusta
yhteisöltä.
Liikenteen päästöt rajussa kasvussa
EU:n energian kulutusta ja siten myös hiilidioksidipäästöjä
säätelivät viime vuosikymmenellä ennen kaikkea talouden tila ja
säiden vaihtelut: Lama vähensi kulutusta ja päästöjä, kylmät
talvet nostivat niitä.
Energian tuotannon päästöt putosivat viime vuosikymmenen
alussa paitsi laman, myös Saksan ja Britannian päästöjen laskun
vuoksi. Saksassa energian käyttö tehostui entisen Itä-Saksan
puolella, ja Britanniassa hiiltä korvattiin maakaasulla.
Energian tuotannon hiilidioksidipäästöjen kasvu jäi vuosina
1990-1998 runsaaseen kuuteen prosenttiin, kun taas liikenteen
päästöt kasvoivat yli 15 prosenttia.
Liikenne oli toiseksi suurin hiilidioksidilähde vuonna 1998. Eniten
liikenteen päästöt kasvoivat Espanjassa, Saksassa ja Ranskassa,
vähiten Suomessa ja Britanniassa.
Metaanipäästöt laskussa
Haitallisimpiin kasvihuonekaasuihin kuuluvan metaanin päästöt
alenivat EU:ssa lähes viidenneksen vuosina 1990-1998 ennen
kaikkea kaatopaikkapäästöjen vähenemisen vuoksi. Maatalouden
metaanipäästöt alenivat niin ikään hieman, tässä kunnostautui
parhaiten Suomi.
Myös typpioksiduulin päästöt laskivat viime vuosikymmenellä. Sen
päästölähteitä ovat maatalous ja teollisuuden prosessit.
Liikenteen typpioksiduulipäästöt ovat kasvussa.
STT-IKK
17.11.2000
Politiikka -sivulle
|