Työnantajien suhtautuminen epäilevää
Etätyö kiinnostaa maaseudun pitkämatkaisia työssäkävijöitä
Lähes joka toinen maaseudulta lähikaupungeissa työssäkäyvä, eli nykytermein pendelöijä, on kiinnostunut mahdollisuudesta tehdä etätyötä. Työnantajat sen sijaan suhtautuvat etätyöhön epäilevästi, ilmenee Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa Seinäjoella tehdystä tutkimuksesta.
Tutkija Tiina Konttajärven mukaan etätyön lisääntyminen
työmuotona edellyttää työnantajien asenteiden muuttumista.
Etätyö näyttää kiinnostavan työnantajia, jos siitä on yritykselle
konkreettista ja mieluiten taloudellista hyötyä.
Etätyöhalukkuudestaan huolimatta maaseudun pendelöijät ovat
tyytyväisiä olosuhteisiinsa. He ovat tottuneet matkustamiseen ja
kokevat, että asumisesta ja työskentelystä eri paikkakunnilla on
heille enemmän hyötyä kuin haittaa.
Vain hyvin harvat
suunnittelevat muuttoa maalta kaupunkiin lähemmäksi
työpaikkaa.
Tutkimuksessa Pitkän matkan työssäkävijöiden muutto- ja etätyöpotentiaali Suomessa haastateltiin 1500:a
maaseutukunnassa asuvaa pendelöijää eri puolilta maata.
Töihin mennään yksin omalla autolla
Tyypillisin pendelöijä on keski-ikäinen, lapsiperhevaiheen
ohittanut henkilö. Hän on useimmiten työntekijä tai alempi
toimihenkilö, jolla on perus- tai keskiasteen koulutus.
Työmatkansa pendelöijä kulkee yleensä yksin henkilöautolla.
Julkista liikennettä käyttävät eniten naiset ja akateemisen
koulutuksen saaneet.
Akateemisten työmatka on yleensä pitempi
kuin muiden. He asuvat myös muita useammin viikot
työpaikkakunnallaan.
Yleisin syy pendelöintiin erityisesti akateemisen koulutuksen
saaneilla on työpaikan vaihto kiinnostavampaan ja paremmin
palkattuun. Miehet vaihtavat työpaikkaa palkkauksen takia
useammin kuin naiset.
Noin 40 prosenttia kyselyyn vastanneista on muuttanut
maaseudulle miellyttävämmän asuinympäristön ja edullisemman
asumisen vuoksi.
STT-IKK
17.11.2000
Talous -sivulle
|