Polttokennolla pääsee ja vedyllä kulkee
Nykyiset polttomoottoreilla toimivat autot muuttuvat joskus tämän vuosisadan aikana autuaaksi autoiluhistoriaksi. Näin siis ainakin toivotaan ja ennustetaan. Tulevaisuuden autoiksi on jo monta ehdokasta: sähköauto, hybridiauto, polttokennoauto.
- Polttokennotekniikalla toimiva auto on näillä näkymin nousemassa ympäristön kannalta parhaimmaksi vaihtoehdoksi, kertoo VTT:n ryhmäpäällikkö Juhani Laurikko.
Tekniikasta odotetaan todellista tämän vuosituhannen voimalaitetta, joka syrjäyttää lopullisesti polttomoottorit.
Erään autovalmistajan arvion mukaan polttokennoautot muodostavat maailman autokannasta 10 prosenttia jo vuoteen 2010 mennessä. Öljy- ja kaasualan keskusliiton toimitusjohtajan Jarmo Nupposen oman ennusteen mukaan erilaisia sähköautoja hyrrää maailman teillä vuonna 2020 runsaat 10 prosenttia autokannasta.
Polttokenno toimii vetykaasulla, joka hapen kanssa reagoidessaan muodostaa sähkövirtaa auton käyttöön. Reaktiossa ei synny haitallisia saastepäästöjä.
Ensimmäisiä polttokennoautoja odotetaan Suomen markkinoille vuonna 2004. Autojen yleistymistä haittaavat vetykaasun varastointi- ja jakeluongelmat.
Nykypäästöt kuriin ohjauskeinoilla
Polttomoottoreiden kehitys ei ratkaise nykyisiä tieliikenteen ympäristöongelmia, vaikka autojen saastepäästöt ovatkin vähentyneet merkittävästi viime vuosina. Europarlamentaarikko Heidi Hautalan (vihr.) mukaan autojen kehittyminen ei enää riitä, koska liikennemäärät kasvavat jatkuvasti. Myös dieselkäyttöisten autojen kasvava suosio huolestuttaa Hautalaa.
Hautalan mukaan teknisten parannusten lisäksi liikennepäästöihin tulee puuttua taloudellisilla ohjauskeinoilla. Polttomoottoreiden suurimmaksi ympäristöongelmaksi ovat muodostumassa hiilidioksidipäästöt.
- Uudet normit vähentävät perinteisiä pakokaasupäästöjä, joten hiilidioksidipäästöjen merkitys vastaavasti kasvaa, muistuttaa Hautala. Euroopan komissio pohtii parhaillaan polttoaineen rikkipitoisuuden alentamista entisestään. Hautala uskookin, että komissio pyrkii vähentämään polttoaineen rikkipitoisuutta merkittävästi viimeistään vuoteen 2008 mennessä.
Euroopassa ollaan parhaillaan heräämässä liikennepäästöjen aiheuttamiin sairauksiin ja kuolemiin. Hautala toivoisi kiinnostuksen leviävän myös Suomeen. Lisäksi hän muistuttaa kunnallisia päättäjiä siitä, kuinka merkittävästi maankäytön suunnittelu vaikuttaa liikennevirtojen ohjailuun.
Autokanta tuoreemmaksi
Eduskunnan liikennevaliokunnan puheenjohtaja Erkki Pulliainen (vihr.) pitää autoliikenteen todellisena tulevaisuuden haasteena uuden tekniikan ja ekologisen ajotavan yhdistämistä. Lisäksi liikenteen päästöjä tulisi vähentää uudenlaisella verotuksella, joka nopeuttaisi autokannan uudistumista vähemmän ympäristöä kuormittaviin malleihin.
Tulevaisuuden autoveron Pulliainen jakaisi ns. infra-osaan ja haitake-osaan. Infra-osalla kerättäisiin varoja autoliikenteen infrastruktuurin hoitamiseen. Haitake-osaa joutuisi maksamaan vain niistä autoista, jotka eivät täytä ympäristövaatimuksia.
Suomessa ajetaan edelleen Euroopan vanhimmilla autoilla. Suomalaisautojen keski-ikä on yli 10 vuotta, ja puolet käyttöautoista on keski-ikäisiä. Romutettavaksi suomalaiset luovuttavat autonsa yleensä vasta 18-vuotiaina.
STT-IKK
17.11.2000
