Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







"Öljy ja euro kasvattavat hintapaineita"

EKP nosti ohjauskoron 4,50 prosenttiin



Euroopan keskuspankki EKP nosti torstaina rahamarkkinoiden ohjauskorkoa 25 pistettä. EKP:n ohjauskorko nousee keskuspankin päätöksen mukaan 4,25 prosentista 4,50 prosenttiin syyskuun alusta.


Koron nostolla Euroopan keskuspankki pyrkii keskipitkällä aikajänteellä hillitsemään euroalueen voimistuneita inflaatiopaineita.

Ohjauskoron nostoa oli markkinoilla odotettu, sillä euroalueen rahamäärä ja luotot ovat jatkaneet varsin nopeaa kasvua ja inflaatio on öljyn hinnan nousun seurauksena vahvistunut.

EKP:n neuvoston päätöksen perustelujen mukaan myös euron valuuttakurssin pitkään jatkunut heikentyminen on lisännyt inflaatioriskiä.

EKP nosti rahamarkkinoiden ohjauskorkoa nyt kuudennen kerran sen jälkeen, kun keskuspankki ryhtyi kiristämään rahapolitiikkaa viime marraskuussa.

Alimmillaan ohjauskorko oli huhtikuusta marraskuuhun 1999 eli 2,50 prosenttia. Sen jälkeen EKP nosti korkoa asteittain 3,00 prosenttiin, 3,25 prosenttiin, 3,50 prosenttiin, 3,75 prosenttiin ja kesäkuun alussa 4,25 prosenttiin.

Euron ja Yhdysvaltain dollarin ohjauskorkojen välinen korkoero pysyy torstaina päätöksen jälkeen edelleen suurena eli 2,00 prosenttiyksikkönä. Yhdysvaltain keskuspankki nosti omaa ohjauskorkoaan toukokuun puolivälissä 50 pisteellä 6,50 prosenttiin.

Euroalueen taloudellinen tilanne ja kasvunäkymät ovat EKP:n neuvoston mukaan erittäin suotuisat. Jotta tämä suotuisa tilanne voisi jatkua, on keskipitkän aikavälin hintavakauden turvaaminen keskuspankin mukaan välttämätöntä.

- Koska tämänhetkiseen tilanteeseen vaikuttaa huomattavasti öljyn hinnan ja euron valuuttakurssin kehitys, ei tilannetta voi lyhyellä aikavälillä korjata rahapolitiikan keinoin. Siksi on erittäin tärkeää hillitä hintojen nousupaineita keskipitkällä aikavälillä, EKP:n neuvosto katsoi.

Ohjauskoron nosto tukee sen mukaan euroalueen voimakkaan talouskasvun jatkumista. Rahapolitiikan kiristäminen koron nostoin marraskuusta lähtien on EKP:n mukaan alkanut vähitellen vaikuttaa.

Euroalueen laajan rahamäärän M3:n kasvuvauhti on silti edelleen EKP:n 4,5 prosentin viitearvoa nopeampaa. Euroalueen laajan rahan kasvuvauhti hidastui maanantaina julkistettujen tietojen mukaan heinäkuussa 6,0 prosentista 5,5 prosenttiin.

Yksityisen sektorin luottojen kasvuvauhti puolestaan pysyy kymmenessä prosentissa. Tämä viittaa siihen, että kotitaloudet ja yritykset pitävät euroalueen rahoitustilannetta erittäin suotuisana, EKP arvioi. Voimakkaan kasvun oloissa runsas likviditeetti olisi keskuspankin mukaan riski hintavakaudelle.

Inflaation kiihtymisen vaarasta varoittavat EKP:n mukaan myös euron valuuttakurssin heikentyminen ja öljyn hinnan nousu. Samaan aikaan tuoreet tiedot ovat vahvistaneet, että euroalueen talouskasvu on nyt voimakasta ja että kasvunäkymät ovat edelleen erittäin positiiviset.

Rahoitusmarkkinoille euron ohjauskoron nosto ei tullut yllätyksenä, sillä sitä on ennakoitu markkinoilla jo useita viikkoja. Euroalueen 360 pankkipäivän kolmen kuukauden rahamarkkinakorko noteerattiin torstaina 4,888 prosentiksi. Kolmessa viikossa noteeraus nousi melko tarkkaan 25 pistettä.

Pankkien välinen viikon korko nousi saman verran kymmenessä päivässä ja se noteerattiin torstaina 4,711 prosentiksi. Vuoden markkinakorko noteerattiin torstaina 5,313 prosentiksi eli vajaat 17 pistettä korkeammaksi kuin kolme viikkoa sitten.


IWH:n Pohl: Koronnosto oli liian pieni

Saksalaisen taloustutkimuslaitoksen IWH:n pääjohtaja Rüdiger Pohl kritisoi Euroopan keskuspankin korkopäätöstä. Pohlin mukaan 0,25 prosenttiyksikön koronnosto oli liian varovainen.

Puolen prosenttiyksikön nosto olisi ollut paikallaan, koska se olisi tarjonnut rahapolitiikan vakautta joksikin aikaa.

Nyt markkinoilla on jo seuraavan koronnoston odotus, mikä ei ole hyvä, Pohl arvioi.


Korkopäätös ei tuntunut kurssissa

Euron valuuttakurssinoteeraus ei torstaina reagoinut näkyvästi Euroopan keskuspankin päätökseen ohjauskoron nostosta.

Euron virallinen noteeraus pysyi torstaina käytännössä edellispäivän tasolla. EKP noteerasi euron torstaina 0,8906 dollariksi, kun noteeraus keskiviikkona oli 0,8909 dollaria.

Valuuttamarkkinoilla jatkuvassa kaupankäynnissä euron kurssi kävi Reutersin mukaan päivän mittaan alimmillaan 0,8899 dollarissa eli vain puolen sentin päässä viime toukokuun 19. päivän markkinapohjasta, joka oli 0,8845 dollaria. EKP:n euron noteeraus kävi tuolloin tähän mennessä alimmillaan eli 0,8875 dollarissa.

EKP:n ohjauskoron nostopäätöksen julkistamisen jälkeen euro nousi loppuiltapäivästä kansainvälisillä markkinoilla 0,8972 dollariin, joka oli siihen mennessä korkein päivän sisäinen noteeraus.

Japanin jeniä vastaan euro kävi alimmillaan 94,399 jenissä ja korkeimmillaan 95,56 jenissä. Euron noteeraus jeniä vastaan laski 94,80 jenistä 94,77 jeniin.

Dollarin laskennallinen markkakurssi nousi torstaina 6,6738 markasta 6,6761 markkaan. Jenin markkakurssi pysyi torstaina edellispäivän lukemissa 0,0627 markkana.

Euron kurssi Yhdysvaltain dollaria vastaan on laskenut yhteisvaluutan viime vuoden alussa tapahtuneesta käyttöönotosta torstain noteeraukseen 28,8 senttiä eli 24,5 prosenttia.

Euron ensimmäinen noteeraus dollaria vastaan 4. päivänä tammikuuta 1999 oli 1,1789 dollaria ja dollarin markkakurssi 5,0435 markkaa.

Japanin jeniä vastaan euron noteeraus laski viime vuoden alusta torstaihin 39,0 jeniä eli 29,1 prosenttia. Euron ensimmäinen noteeraus jeniä vastaan oli 133,73 jeniä. Jenin markkakurssi oli yhteisvaluutan tullessa käyttöön 0,0445 markkaa.

Euron nimellinen efektiivinen valuuttakurssi heikkeni EKP:n kuukausikatsauksen mukaan elokuun alkuun mennessä noin 14,5 prosenttia vuoden 1999 ensimmäisestä neljänneksestä.

Tämän vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna nimellinen efektiivinen valuuttakurssi heikkeni elokuun alkuun noin 4,7 prosenttia.

STT-IA
1.9.2000


Talous -sivulle