Päätoimittaja Ilkka Ahtokivi

1.9.2000

Kiistelty Kekkonen

Urho Kekkosen syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta. Vaikka Kekkosen erosta ja kuolemastakin on jo vierähtänyt tovi, kiistelevät tutkijat edelleenkin innokkaasti siitä, mikä oli hänen roolinsa suomalaisessa politiikassa.

Toisten mielestä Kekkonen oli jopa epäisänmaallinen KGB-kätyri, kun taas toisille hänen elämäntyönsä näyttäytyy Suomen puolueettomuuden ja itsenäisyyden takaajana.

Tutkija Hannu Rautkallion mukaan Kekkonen vastaanotti Kremlistä rahaa vaalikassaansa ja mm. tilasi Neuvostoliitolta nootin uudelleenvalintansa varmistamiseksi.

Ainoana Kekkosen jälkeen jääneisiin papereihin perehtynyt ulkoministeriön virkailija Juhani Suomi taas näkee Kekkosen roolin aivan toisin.

Hänelle Kekkonen oli koko ajan isänmaan etua ajava poliitikko, joka itse asiassa pelasti Suomen puolueettomuuden.

Kiistely Kekkosen roolista ja vaikuttumista ei varmaankaan pääty tähän. Arkistoissa on vielä paljon läpikäymätöntä ja osin salaistakin materiaalia, joka ei vielä ole tutkijoiden käytettävissä.

Se mitä Kekkosen ajatusmaailmasta kohtuudella tiedetään, viittaa kuitenkin vahvasti siihen, että Kekkosen kaudella Kokoomuksella ei olisi ollut asiaa hänen nimittämäänsä hallitukseen. Näin siitä riippumatta kuinka kauan tuo kausi olisi jatkunut. Sanoipa Suomi mitä tahansa.

Vasta Mauno Koiviston presidenttikausi teki mahdolliseksi Kokoomuksen hallitukseen tulon, eikä se tiettävästi ollut erityisen mieluinen ajatus hänellekään.

Normaaliin länsimaiseen parlamentaariseen järjestykseen siirryttiin oikeastaan vasta Martti Ahtisaaren presidenttikaudella.

TIMO KERVINEN