Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Ajan suunnassa lyhyesti



Runsas kaalinkäyttö voi pelastaa keuhkosyövältä

Tuoreen tutkimuksen mukaan erilaiset kaalit ja varsinkin parsakaali voivat suojella ihmistä keuhkosyövältä. Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä The Lancet-aikakauslehdessä. Tutkimusten mukaan isothiosyanaatti, jota kaalissa on runsaasti, vähentää riskiä sairastua keuhkosyöpään.

Amerikkalaisten ja kiinalaisten suorittamissa tutkimuksissa seurattiin 18 000 shanghailaisen miehen terveyttä vuosina 1986-97. Tutkijoiden laskelmien mukaan mitattavissa oleva elimistön isothiosyanaattipitoisuus laski henkilön keuhkosyöpäriskiä 36 prosentilla.

Kaalin syönnillä näyttäisi tutkimustulosten mukaan olevan suojeleva vaikutus juuri isothiosyanaatin ansiosta, koska se tekee osan tupakansavun syöpää aiheuttavista aineista vaarattomiksi.

Tutkijat korostavat, että tutkimustulokset ovat vielä varsin alustavia. Kaalinsyönnin positiiviset vaikutukset vaihtelevat eri ihmisillä geneettisten erojen mukaan.

Heidän mukaansa tutkimus osoittaa kuitenkin selvästi, että isothiosyanaatilla on suojeleva vaikutus keuhkosyöpään sairastumista vastaan.


Otsonikadon haitat loppuvat 50 vuoden kuluttua

Otsonikadon aiheuttamasta ultraviolettisäteilyn lisääntymisen haitoista päästäneen eroon 50 vuoden kuluttua. Uusien selvitysten mukaan kansainväliset sopimukset ovat tehokkaasti lopettaneet otsonikatoa aiheuttavien freonien ja halonien laskemisen ilmakehään.

Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Petteri Taalas muistutti kuitenkin torstaina Turussa pidetyssä UV-säteilyä käsittelevässä kokouksessa, että UV-säteilytilanne kuitenkin pahenee lähitulevaisuudessa.

- Kansainvälisten sopimusten hyödylliset vaikutukset koetaan vasta vuoteen 2050 mennessä. Muun muassa freonit ovat yhdisteitä, joiden elinikä ilmakehässä on hyvin pitkä.

Taalas arvioi, että lähivuosikymmeninä haitallinen UV-säteily nousee jopa kaksi kertaa suuremmaksi kuin mitä se oli 1980-luvun alkupuolella. Erikoisesti kevätkaudella hankien aikaan säteily voi kasvaa merkittävästi nykyistä suuremmaksi.

Professori Christer Jansén Turun yliopistosta korosti kasvavan säteilyn lisäävän myös syöpää.

- Jos ihmisten altistuminen polttavalle UV-säteilylle nousee 20 prosenttia, lisääntyvät ihosyövät 30-40 prosenttia. Tilanne muuttuu vaaralliseksi aina kun iho tulee punaiseksi eli pääsee palamaan.

- Silloin solujen korjaussysteemit eivät enää toimi kunnolla ja ihoon jää pysyviä vaurioita. Kun tämä toistuu useasti, kehittyy syöpäsolu. Ihosyövän eli melanooman saaneet ovatkin yleensä polttaneet ihonsa useasti.

Otsonikatoa aiheuttavat muun muassa ponnekaasuina käytetyt CFC-yhdisteet. Niiden käytön rajoittamiseksi 20 teollisuusmaata allekirjoitti otsonikerroksen suojelusopimuksen vuonna 1985. Rajoituksia tehostettiin edelleen vuonna 1989.


Luonnostaan kofeiinitonta kahvia geenitekniikalla

Luonnostaan kofeiinitonta kahvia ja teetä syntyy muuntamalla näiden kasvien kofeiinia tuottavaa geeniä, esittää japanilais-skotlantilainen tutkijaryhmä tiedelehti Naturen uusimmassa numerossa.

Tutkijat ovat selvittäneet kofeiini-geenin emäsjärjestyksen nuorista kahvi- (Coffea arabica) ja teepensaista (Camellia simensis). Geenitekniikan avulla geeni voidaan joko hävittää tai hiljentää kasvien perimässä.

Kofeiinittoman kahvin ja teen kysyntä kasvaa etenkin Pohjois-Amerikassa. Kuluttajat yhdistävät kofeiiniin kahvin huonot vaikutukset, kuten hermostuneisuuden, verenpaineen, sydämen tykytyksen ja unettomuuden lisääntymisen.

Nyt kofeiinittomia versioita valmistetaan laboratoriossa ylikriittisellä uutolla, jossa hiilidioksidi poistaa kofeiinin kahvinpuruista ja teenlehdistä.

Tarkkamakuisten mielestä prosessissa häviää myös osa jalojen juomien mausta- ja väristä. Muuntogeenisillä kasveilla tuotettu raaka-aine olisi halvempaa ja aidomman makuista, tutkijat uskovat.


Tappajaetanasta herkkuruoka

Suomeen levinneellä tappajaetanalla saattaa olla joitakin hyviäkin puolia. Maarianhaminassa ja nyt myös pääkaupunkiseudulla puutarhoja terrorisoiva niljake saattaa kelvata ruokaherkuksi.

Päivälehti Nya Åland uutisoi torstaina tapaajaetanan makutestin tulokset. Testissä makusteltiin kahta etanaruokaa, jotka oli valmistanut ahvenanmaalainen edustuskokki Bror Boman.

Ennen koetta katsottiin hyväksi konsultoida eläintieteellistä museota. Sieltä saatiin tieto, jonka mukaan tappajaetanat eivät ole myrkyllisiä tai muutenkaan ihmisen terveydelle haitallisia.

Testiin osallistui 14 henkilöä. Makutestin tulos oli yksiselitteinen: kaikki herkkusuut pitivät etanaruokaa hyvänä - muutama testaaja jopa santsasi.

Ruokajournalisti Jutta Felenius-Rautatammi olikin valmis julistamaan tappajaetanat Ahvenanmaan uudeksi herkkuruoaksi.

Tappajaetanoita on tavattu saarimaakunnan lisäksi ainakin Helsingissä, Espoossa ja Lappeenrannassa.


Otsonikerros ohentunut merkittävästi Etelämantereella

Etelämantereen otsonikadon odotetaan pahenevan tämän vuoden aikana. Satelliittimittausten mukaan mantereen yläpuolinen otsonikerros on ohentunut huolestuttavasti.

YK:n mukaan otsonikerros on ohentunut noin 30 prosenttia Antarktiksen yläpuolella verrattuna normaaliin tilanteeseen. Normiarvoina pidetään vuosien 1964-1976 tilannetta ennen otsoniaukon muodostumista.

Meteorologiset olot ilmakehässä voivat kuitenkin muuttua nopeasti. Tämän vuoksi onkin liian aikaista sanoa, onko otsonikato tänä vuonna erityisen vakava.

Otsonikerros on ohentunut tänä vuonna huomattavan paljon epätavallisen aikaisin. Yleensä otsonikerroksen ohentuminen alkaa elokuun lopulla, mutta on pahimmillaan lokakuussa. Otsonitilanne paranee jälleen marras-joulukuussa.

Viime syyskuussa Etelämantereen yläpuolisen otsoniaukon laskettiin olevan noin kaksi ja puoli kertaa Euroopan laajuinen.

Otsonikerros suojelee maapalloa liialta auringon ultraviolettisäteilyltä. Kerroksen oheneminen päästää yhä enemmän säteilyä maan pinnalle. Voimakas UV-säteily aiheuttaa auringonpolttamien lisäksi ihosyöpää ja harmaakaihia.

Tarkempia tietoja tämän syksyn otsonitilanteesta voidaan odottaa parin viikon kuluttua.


Vain kolmasosa lapsista liikkuu riittävästi

Suomalaisista lapsista ainoastaan kolmasosa liikkuu terveytensä kannalta riittävästi, ilmenee Nuori Suomi ry:n antamasta tutkimustiedosta.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan lapsen tulee liikkua vähintään tunti päivässä. Nuorten hyvinvointi ja lasten liikunta olivat keskeisesti esillä Lasten terveysfoorumissa tiistaina Helsingissä.

Nuori Suomi -yhdistyksen tavoitteena onkin varmistaa, että jokaisella lapsella on oikeus ja mahdollisuus liikkua riittävästi ja monipuolisesti. Alkusyksy on hyvä ajankohta vanhemmille miettiä, miten mahdollistaa lasten päivittäinen liikkuminen.

Tarpeellinen viikottainen liikunta-annos on parhaimmillaan jopa 20 tuntia. Sen täyttämiseen ei riitä koululiikunta, päiväkodin liikunta eikä urheiluseurassa harrastaminen.

Siksi kouluun tai päiväkotiin on syytä kävellä tai pyöräillä, välitunnit kannattaa käyttää telmien tai leikkien, lapsia tulee kannustaa pihaleikkeihin ja -peleihin kaveripiirissä ja koko perhe voi liikkua yhdessä luonnossa.

Muita Nuori Suomi -liikkeen ehdotuksia lasten liikunnan lisäämiseksi ovat mm. liikuntaleikkikoulut ja liikunnalliset iltapäiväkerhot ja erityinen Operaatio Pelisäännöt lisäämään tasavertaisuutta ja leikinomaisuutta urheiluseuratoiminnassa.


Paljon syövillä lapsilla suurentunut diabetesriski

The Lancetissa julkaistussa tutkimuksessa todetaan, että yltäkylläisyydessä elävät ja mielinmäärin ruokaa saavat lapset sairastuvat niukkuudessa eläviä ikätovereitaan todennäköisemmin lapsuusiän diabetekseen.

Runsaasti ruokaa syövien lasten on havaittu kasvavan kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana muita huomattavasti nopeammin. Hurjistunut kasvuvauhti lisää diabetesriskiä vaikuttamalla insuliinin eritykseen. Tutkijat uskovat, että ravitsemuksellinen yltäkylläisyys on yksi selittävä tekijä lapsuusiän eli tyyppi 1 diabeteksen yleistymiselle.

Esimerkiksi Britanniassa lapsidiabeetikoiden määrä on tuplaantunut viimeisen viiden vuoden aikana ja maassa diagnosoidaan vuosittain noin 1 200 alle 5-vuotiasta sairastunutta.

Diabetestutkimusta johtanut hollantilainen professori Jan Bruining toteaa, että pikkulasten tavanomaista reippaampi pituuden ja painon kehitys saattaa olla ensimmäinen signaali tulevasta sairaudesta ja lääkäreiden tulisi kiinnittää tällaiseen kehitykseen erityistä huomiota.


Tutkimus: Pyöräily pidentää ikää

Pyöräily pidentää ikää ja päivittäinen polkeminen voi jopa puolittaa riskin sairastua vakavasti. Tämä käy ilmi tanskalaisten tutkijoiden maanantaina julkistamasta tutkimuksesta.

- Joka päivä pyöräilevillä on selvästi vähemmän terveysongelmia ja he elävät pitempään kuin muiden urheilulajien harrastajat, sanoo tutkimusta johtanut tohtori Lars Bo Andersen Kööpenhaminan yliopistosta.

Tutkimusjakso oli 30 vuotta, ja tutkimukseen osallistui 17 500 pyöräilyä harrastanutta miestä ja 13 500 naista. Tutkimukseen osallistuneet olivat 20-93-vuotiaita.

Tanskalaistutkijoiden mukaan tulokset osoittavat selvästi, että "mitä kovemmin poljet, sen paremmin voit". Jopa varttitunnin pyöräily päivittäin riittää kohentamaan terveyttä tuntuvasti, he huomauttavat.


Norjalaistutkijat: Puut kestävät happosadetta paremmin kuin on luultu

Uuden norjalaistutkimuksen mukaan täysikasvuiset puut kestävät happosateista peräisin olevaa alumiinia huomattavasti paremmin kuin aiemmin on luultu.

Etelä-Norjassa tehdyissä kokeissa kuuset asetettiin alttiiksi kymmenen kertaa suuremmille alumiinimäärille kuin mitä ne normaalisti saavat happosateesta. Neljän vuoden kuluttua puut eivät näyttäneet kärsineen mitenkään.

Aiemmin on arveltu, että happosateiden kautta maahan joutuva alumiini tappaa metsän.

Tutkimuksessa havaittiin, että metsässä täysikasvuisiksi kasvaneet puut kestävät alumiinin vaikutusta.
- Happosade huuhtoo ravinteet maasta vesistöihin, mikä tappaa kaloja, mutta metsä näyttää sietävän luultua enemmän, sanoi tutkimukseen osallistunut Heleen deWit.

Koonnut: IA
1.9.2000


Ajassa -sivulle