Schengenin sopimuksesta ei merkittäviä muutoksia
Schengenin yleissopimuksen määräyksiä ryhdytään soveltamaan Suomessa ensi maaliskuussa. Uudistus yksinkertaistaa ja helpottaa viranomaisten välistä oikeusapuyhteistyötä. Merkittäviä muutoksia se ei kuitenkaan aiheuta, sillä Suomen lainsäädäntö vastaa jo nykyisin laajalti yleissopimuksen asettamia velvoitteita.Suomella on voimassa joustavat säännökset rikosasian käsittelyyn liittyvästä oikeusavun antamisesta. Suomi on myös ratifioinut EU:n rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevat sopimukset.
Sopmuksen mukana on tulossa vain yksi lainsäädäntömuutos. Schengenin sopimuksessa edellytetään, että kotivaltioonsa paenneelle henkilölle tuomiovaltiossa määrätty rangaistus on voitava panna täytäntöön tuomitun suostumuksesta riippumatta siinä valtiossa, jonka kansalainen hän on.
Nykyisin Suomen lainsäädäntö ei mahdollista vapausrangaistuksen täytäntöönpanon siirtoa ilman tuomitun suostumusta. Asiaa koskeva hallituksen esitys aiotaan antaa eduskunnalle vielä tänä vuonna.
Schengenin sopimuksen oikeusapumääräykset yksinkertaistavat ja helpottavat kansainvälistä yhteistyötä tekevien viranomaisten toimintaa muun muassa niin, että kansainvälisiä oikeusapupyyntöjä hoitavat viranomaiset voivat olla nykyistä useammin suoraan yhteydessä toisiinsa.
Suomen lainsäädäntö on jo aiemminkin mahdollistanut tällaisen menettelyn.
Euroopan unionin yleissopimus keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa (EU:n oikeusapusopimus) hyväksyttiin ja allekirjoitettiin toukokuussa 2000 pidetyssä oikeus- ja sisäasiain neuvostossa. Voimaan tultuaan sopimus korvaa Schengenin sopimuksen oikeusapumääräykset.
Schengenin sopimukseen sisältyvä SIS-tietojärjestelmä nopeuttaa ja yksinkertaistaa jossain määrin luovuttamismenettelyä.
Sisärajatarkastuksista luopuminen edellyttää poliisiyhteistyön tehostamista
Sisärajatarkastuksista luopumisen vastapainoksi EU-jäsenmaiden sisäisestä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten on tehostettava yhteistyötään. Jäsenvaltioiden välinen poliisiyhteistyö on olennainen osa Schengen -järjestelmää.
Eri maiden poliisiviranomaiset voivat olla suoraan yhteydessä toisiinsa, jolloin käytännön poliisitoiminta nopeutuu ja helpottuu. Schengenin yleissopimus antaa poliisille mahdollisuuden toisen sopimusvaltion rajan yli tapahtuvaan tarkkailuun ja takaa-ajoon.
Muita Schengenin säännöstön yhteistyömuotoja ovat poliisiyhdysmiestoiminta ja tietojenvaihdon kehittäminen.
Schengenin yleissopimuksen mukaan jäsenvaltioiden määrittelemät toimivaltaiset virkamiehet voivat rikoksen selvittämiseksi jatkaa rangaistavaan tekoon syylliseksi epäillyn henkilön tarkkailua myös toisen jäsenvaltion puolella.
Suomessa toimivaltaisia viranomaisia ovat poliisin lisäksi rajoitetusti tulli ja rajavartiolaitos. Rajan yli jatkuvalle tarkkailulle on pääsääntöisesti aina saatava etukäteen lupa kansainvälisten oikeusapusäännösten mukaisesti.
Kiireellisessä tapauksessa, jos tutkittavana on joku yleissopimuksessa luetelluista törkeistä rikoksista (esimerkiksi vakava henkirikos tai törkeä huumerikos), tarkkailua voidaan jatkaa ilman ennakkoilmoitusta.
Tarkkailu on kuitenkin lopetettava viimeistään viiden tunnin kuluttua rajan ylityksestä tai heti paikallisten poliisiviranomaisten määräyksestä. Tarkkailussa noudatetaan sen maan kansallista lakia, jonka alueella toimitaan.
Yleissopimuksen mukaan verekseltä tavatun rikoksentekijän takaa-ajoa voidaan jatkaa toisen Schengen-valtion alueelle, jos takaa-ajettavan epäillään syyllistyneen sellaiseen rikokseen, josta voi seurata rikoksentekijän luovuttaminen.
Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä takaa-ajo on mahdollista, jos takaa-ajettava on syyllistynyt sellaiseen rikokseen, josta voi seurata vankeutta.
Suomessa toimivalta osallistua rajan ylittävään takaa-ajoon on poliisin lisäksi myös rajavartiolaitoksella ja tietyin rajoituksin tullilla.
Takaa-ajo-oikeutta voidaan myös rajoittaa. Suomi, Ruotsi ja Norja eivät ole rajoittaneet sitä ajallisesti tai maantieteellisesti. Takaa-ajo on kuitenkin mahdollista vain maarajan ylitse. Meri- ja ilmarajojen ylitse voidaan suorittaa rajan yli tapahtuvaa tarkkailua.
Toisen valtion poliiseilla ei ole oikeutta käyttää pakkokeinoja takaa-ajotilanteessa, virka-asettakin vain hätävarjelutilanteissa. Takaa-ajavilla ruotsalais- ja norjalaispoliiseilla on oikeus ottaa takaa-ajettu kiinni Suomessa, mikäli Suomen poliisi ei voi tehdä sitä välittömästi.
Takaa-ajot mahdollisia vain Lapin läänin alueella
Sisäasiainministeriössä poliisiyhteistyötä on valmisteltu tarkkailua, takaa-ajoa ja poliisin ulkomaalaisasioiden hoitamista pohtivissa työryhmissä.
Tarkkailua ja takaa-ajoa koskeva poliisitoiminnallinen ohjeistus on vielä työstettävänä. Schengenin soveltamisen aloittamiseen liittyvä koulutus on pääosin toteutettu.
Schengenin sopimuksen mukaisia tarkkailutehtäviä ei tule Suomessa todennäköisesti olemaan sopimuksen soveltamisen astuttua voimaan kovinkaan useita, arvioidaan sisäasiainministeriössä. Paineet tarkkailulle ovat ennemminkin Suomesta ulospäin huumausainerikollisuuden torjumiseksi.
Takaa-ajotilanteet ovat Suomessa mahdollisia vain Lapin läänin alueella. Tällaisia tilanteita saattaa syntyä tulevaisuudessa, sillä liikennemäärät yli rajojen lisääntyvät koko ajan ja rikoksesta epäiltyjen luovutuskynnys on Pohjoismaiden kesken alhainen.
Poliisin ulkomaalaisasioiden kehittämisessä pääpaino on laittoman maahantulon torjunnan tehostamisessa, ulkomaalaisasioiden käytäntöjen yhtenäistämisessä ja turvapaikkatutkinnan keskittämisessä yhä enemmän suuriin poliisiyksiköihin.
Ulkomaalaisten maasta poistamisesta vastaa pääosin Helsingin poliisilaitos.
IA
1.12.2000
