Tietosuojavaltuutettu valvoo henkilötietojen suojaa
Vuoden alussa käyttöön otettavaa Schengenin tietojärjestelmää valvoo Suomessa tietosuojavaltuutettu. Ennen kuin Suomi liittyi Schengen-järjestelmään, muut jäsenvaltiot arvioivat maamme tietosuojan tason ja totesivat sen täyttävän Schengen-valtioille asetetut vaatimukset.
Schengenin tietojärjestelmän valvontaa varten on
perustettu yhteinen valvontaviranomainen, johon kuuluu
kaksi kunkin kansallisen valvontaviranomaisen
edustajaa. Tähän asti tietosuojavaltuutettu on
osallistunut tarkkailijana yhteisen valvontaviranomaisen
toimintaan.
Tietosuojavaltuutettu tarkastaa, ettei järjestelmään
sisältyviä tietoja käsitellä eikä käytetä henkilön
oikeuksien vastaisesti. Tietosuojavaltuutetulla on
oikeus päästä tietojärjestelmän kansallisen osan
tiedostoon.
Jokaisella on oikeus pyytää tietosuojavaltuutettua
tarkistamaan itseään koskevat tiedot Schengenin
tietojärjestelmästä. Viranomaista voi myös pyytää
tarkistamaan, mihin tietoja on käytetty.
Jokaisella on oikeus vaatia, että häntä koskevat
asiavirheet oikaistaan ja oikeudettomasti talletetut
tiedot poistetaan. Vaatimuksen voi saattaa
tuomioistuimen tai viranomaisen käsiteltäväksi missä
tahansa Schengen-valtiossa.
SIS-järjestelmässä jo 10 miljoonaa tietoa
Schengen-valtiot ovat perustaneet viranomaisten välisen tietojenvaihdon tehostamiseksi SIS-tietojärjestelmän (Schengen Information System). Tietojärjestelmä koostuu Strasbourgiin Ranskaan sijoitetusta keskustietokannasta (C.SIS) ja sopimusvaltioiden kansallisista osista (N.SIS). Pohjoismaissa SIS:n kansalliset osat perustuvat yhdenmukaiseen tietotekniseen ratkaisuun.
SIS-järjestelmän rakenne ja toiminta on määritelty Schengenin yleissopimuksessa. Järjestelmään voidaan syöttää kaikki Schengenin sopimuksen mukaiset henkilöitä, esineitä ja ajoneuvoja koskevat etsintäkuulutukset sekä tiedot maahantulokiellossa olevista henkilöistä.
Järjestelmään voidaan syöttää tietoa henkilöstä,
jos häntä etsitään pidätettäväksi
luovutustarkoituksessa, jos hän on
kadonnut tai oman etunsa vuoksi suojelun
tarpeessa.
Lisäksi järjestelmään voidaan syöttää tietoa henkilöstä, jos hänet on haastettu
todistajana rikosprosessissa oikeusviranomaisen
eteen vastaamaan syytteeseen, hänelle on
ilmoitettava rangaistustuomiosta tai vapauden
menettämistä koskevasta rangaistuksesta tai hän on salaisen tarkkailun tai
erityistarkastuksen alaisena.
Järjestelmään voidaan syöttää myös tietoa
maahantulokieltoon määrätyistä ulkomaalaisista.
SIS-järjestelmään voidaan tallentaa tietoja
ajoneuvoista ja esineistä, jos ajoneuvo on
salaisen tarkkailun tai erityistarkastuksen
alaisena tai esineitä etsitään
haltuunottamista varten tai rikosprosessin
todisteeksi.
Tietojärjestelmään
voidaan tallentaa tietoja varastetuista,
kavalletuista tai muutoin kadonneiksi
ilmoitetuista moottoriajoneuvoista, perävaunuista
ja asuntovaunuista, tuliaseista,
blankoasiakirjoista, henkilöllisyystodistuksista
sekä rekisteröidyistä seteleistä.
SIRENE-toimisto päivystää ympäri vuorokauden
Kaikki kuulutukset SIS-tietojärjestelmään
toimitetaan SIRENE-toimistojen (Supplementary
Information REquest at the National Entries)
kautta. Suomessa SIRENE-toimisto on osa
keskusrikospoliisin ympärivuorokautisesti
päivystävää rikostietopalvelun
viestiliikennekeskusta.
Kyselyt
SIS-tietojärjestelmään tehdään suomalaisten
viranomaisten eri tietojärjestelmien kautta.
SIS-järjestelmään syötetyt ilmoitukset tulevat
yhtä aikaa tietoon kaikissa
Schengen-jäsenvaltioissa. Suomessa
SIS-tietojärjestelmää voivat käyttää teknisen
käyttöyhteyden avulla poliisi, rajavartiolaitos,
tullilaitos, ulkomaalaisvirasto sekä
ulkoasiainministeriö ja sen alaiset edustustot.
Viranomaiset voivat tehdä hakuja ainoastaan
tiedoista, jotka ovat tarpeen niiden tehtävien
suorittamiseksi.
SIS-järjestelmässä on tällä hetkellä tietoa
kaikkiaan noin 9,8 miljoonasta henkilöstä tai
esineestä. Ahkerimmin tietoa järjestelmään ovat
syöttäneet Saksa ja Ranska.
Järjestelmän avulla
saadaan vuosittain noin 30 000 "hittiä"
Schengen-jäsenvaltioissa. Suurin osa hiteistä
liittyy maahantulokieltoihin. EU:n itärajaa valvova
Suomi tulee todennäköisesti olemaan ahkera
SIS:n käyttäjä.
IA
1.12.2000
Politiikka -sivulle
|