Lipponen ennusti SDP:lle voittoa tälläkin kertaa

Halonen SDP:n presidenttiehdokkaaksi



Sosialidemokraattinen puolue on asettanut ulkoministeri Tarja Halosen, 55, virallisesti presidenttiehdokkaakseen. Halosen nimitys tapahtui sunnuntaina Turun puoluekokouksen päätteeksi yksimielisesti suosionosoitusten saattelemana.


Halonen voitti kokouksen alla järjestetyt SDP:n esivaalit selkeästi. Hän lupasi päätöksen jälkeen tehdä parhaansa ollakseen luottamuksen arvoinen.

Halonen toivoi rehtiä kamppailua ja korosti presidentin vaalitavan luonteen edellyttävän laajaa yhteistyötä. Toisella kierroksella joutuu moni äänestäjä vaihtamaan ehdokastaan.

Puheenjohtaja Paavo Lipponen vakuutti puolestaan kokousväelle SDP:n voittavan presidentinvaalit tälläkin kertaa. Puoluekokous taputti tavoitteelle seisaalleen nousten.

Lipponen luonnehti Halosta ahkeraksi ja paljon itseltään vaativaksi henkilöksi. Helsingin Kallion kaupunginosasta lähtöisin oleva Halonen on Lipposen mukaan kasvanut asiantuntijana, kansanedustajana, toisena sosiaaliministerinä, oikeusministerinä ja nyt ulkoministerinä.

SAK:n lakimiehenä ennen eduskuntaan nousuaan toiminut Halonen on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti.

Lipponen oli vakuuttunut siitä, että Halonen menestyy missä tahansa vertailussa muiden näköpiirissä olevien ehdokkaiden kanssa. SDP:n puheenjohtaja piti hänen mahdollisuuksiaan tulla valituksi erittäin hyvinä.

Naisehdokkaiden määrä vaikuttaa asetelmaan

Halosen lisäksi presidentinvaaliin on aiemmin asetettu ehdolle vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala ja remonttiryhmän Risto Kuisma. Useimmat puolueet tekevät asiassa päätöksen vasta syksyllä.

Presidentinvaaliasetelma on nyt toinen kuin kuusi vuotta sitten. Halosen mukaan edellisissä vaaleissa oli tilanne, jossa yksi nainen eli RKP:n Elisabeth Rehn pyrki miesten aina pitämälle paikalle.

Nyt Rehn, joka Halosen mielestä lähtee todennäköisesti ehdokkaaksi, löytää jo kaksi muuta naisehdokasta. Se saattaa vaikuttaa kokoomuksen ja keskustan ehdokasasetteluun.

Ehdokkaiden henkilökohtaiset ominaisuudet ovat Halosen mukaan kuitenkin etusijalla. Naiset eivät ole peräisin samasta muotista, kuten eivät miehetkään.

Oman kampanjansa Halonen aikoo aloittaa vuodenvaihteessa. Siihen asti häntä työllistää ulkoministerinä Suomen EU-puheenjohtajuus. Ministerin tehtäväänsä hän ei jätä kampanjankaan ajaksi, vaan pyrkii presidentiksi säästyneellä kesälomallaan.

Presidentillä vielä paljon valtaa

Kiitospuheessaan Halonen muistutti, että presidentillä on uuden perustuslain voimaantulon jälkeenkin vielä paljon valtaa. Hänen roolinsa on kansakuntaa kokoava ja ristiriitoja sovitteleva.

Ulkopolitiikassa presidentti on Halosen mukaan joukkuepelaaja, sillä ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaminen tapahtuu yhteistyössä valtioneuvoston kanssa.
- Presidentti on suomalaisten presidentti, mutta hänen on nähtävä maansa osana ympäröivää maailmaa, Halonen sanoi.

Hän huomautti presidentti Martti Ahtisaaren jo tasoittaneen tietä uuden perustuslain viitoittamaan suuntaan. Halonen piti varmana sitä, että Ahtisaari muistetaan hyvänä ja modernina presidenttinä.

Halonen arvioi eroavansa Ahtisaaresta lähinnä siinä, että Ahtisaari on globaalisempi ja hän eurooppalaisempi.
- Ulkopolitiikassa meillä on ollut niin hyvä yhteistyö hallituksen, presidentin ja eduskunnan kanssa, mukaanlukien oppositio, että ei siinä mitään dramaattista muutosta tässä mielessä tule, Halonen sanoi.

SDP vaatii pätkätyöntekijöiden aseman parantamista

SDP haluaa puuttua lyhyiden ja osa-aikaisten työsuhteiden luomaan turvattomuuteen. Sosialidemokraattien sunnuntaina Turussa päättynyt puoluekokous hyväksyi sisäpoliittisen kannanoton, jonka mukaan kukaan ei saa ajautua pysyvästi epävarmoihin työsuhteisiin.

Tilanteen korjaaminen edellyttää puolueen mielestä lainsäädännön muuttamista ja muita toimia, joilla pätkätyötä tekevien asemaa parannetaan.

Kannanotossa vaaditaan sukupuoleen tai ikään perustuvan syrjinnän ja eriarvoistamisen juurimista pois työelämästä. Työntekijän työssä pitäminen on tehtävä työnantajalle kannattavammaksi kuin irtisanominen.

Sisäpoliittiseen kannanottoon otettiin mukaan myös vaatimus nykymuotoisen työttömyyseläkeputken säilyttämisestä, kunnes korvaava järjestelmä on aikaansaatu kolmikantaisesti.

SDP:n näkemyksen mukaan kaikilla työikäisillä ihmisillä on oikeus työhön. Myös ne ihmiset, jotka eivät itse kykene hankkimaan toimeentuloaan, ovat oikeutettuja turvattuun elämään.

Työelämän sääntöjen pitää puolueen mielestä olla yhtäläiset kaikille. Eri aloilla noudatettavat valtakunnalliset työehtosopimukset turvaavat kannanoton mukaan kaikille työpaikoille tasa-arvoiset ja oikeudenmukaiset työehdot.

Puoluekokous haluaa lisäksi tehostaa päihteiden ja huumeiden käytön vakavien seurauksien torjumista. Terveydenhoidon voimavaroissa pitää ottaa huomioon erikoissairaanhoidon, lastenpsykiatrian sekä ongelmiin joutuneiden lasten ja nuorten auttamisen kasvaneet tarpeet.

SDP painottaa myös maan kaikkien alueiden kehittämistä tasavertaisesti.

- Määrätietoinen Eurooppa-politiikka on jo lisännyt edellytyksiä osaamiseen, vahvaan tutkimuspanostukseen ja uuteen yrittämiseen perustuvalle aluekehitykselle. Nyt on vahvistettava myös aluekehityksen kansallisia mahdollisuuksia, kannanotossa todetaan.

Kansainvälistä politiikkaa koskeva julkilausuma hyväksyttiin sunnuntaina ilman keskustelua. Sen sisältöä koskevat kiistat käytiin kokouksessa jo edellisenä päivänä. Alkuperäistä puoluehallituksen muotoilua muutettiin NATO:a koskevilta osiltaan.

Tarkoituksena oli välttää sellaista vaikutelmaa, että SDP hyväksyisi Suomen osallistumisen rauhanturvaoperaatioihin, joiden toimeksiantajana olisi YK:n ja Etyjin ohella myös sotilasliitto.

Viiden päivän aikana SDP:n puoluekokous hyväksyi yhden julkilausuman lisäksi kaikkiaan 20 kannanottoa. Niiden aihepiirit ulottuivat talouspolitiikasta kulttuuriin, viestintään ja liikuntaan.

STT-IA
30.5.1999


POLITIIKKA -SIVULLE