"MTK ja keskusta huolissaan valtansa heikkenemisestä"

Hemilä arvostelee keskustan ja MTK:n kannanottoja


Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilän (sit.) mukaan MTK:n ja keskustan pelko asemansa heikkenemisestä leimaa maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkyydestä käytyä keskustelua.

Hemilä kokee, että kovin vastustus hänen nimittämisekseen kansliapäälliköksi on tullut MTK:sta ja keskustasta.

Hemilän mukaan taustalla on huoli, että keskustapainotteinen, MTK-taustaisilla virkamiehillä varustettu ministeriölinnake murenee, jos hänestä tulee kansliapäällikkö. Hemilä sanoo jo ministerinä vähentäneensä sitä poliittista kähinää, joka ministeriössä vuosikymmenet on muhinut.

Hemilä kommentoi kansliapäällikön virkanimityksen ympärillä käytyä keskustelua Dresdenissä, jossa hän osallistuu EU:n maatalousministereiden epäviralliseen kokoukseen.

Hemilä on yksi 15:sta, jotka ilmoittautuivat maa- ja metsätalousministeriön virkaan. Paikka avautui, kun pitkäaikainen kansliapäällikkö Reino Uronen ilmoitti jäävänsä eläkkeelle.

Kokemuksensa ja näyttöjensä myötä Hemilää on pidetty varmana paikan saajana. Ärtymystä on herättänyt Hemilän ilmoitus hakea kansliapäällikkyydestä virkavapautta neljäksi vuodeksi eli tämän hallituksen ajaksi. Ratkaisu perustuu Hemilän mukaan hänen lupaukseensa olla hallituksessa neljä vuotta.

Keskusta ja MTK: Paluu pakastevirkoihin

Keskustan mielestä Hemilän pitkä virkavapaus olisi paluuta pakastevirkoihin. MTK:n johtokunta taas toimitti julkisuuteen kannanoton, jossa se tyrmää pitkän sijaisjärjestelyn. MTK:n mukaan se heikentäisi ministeriön toimintakykyä.

Pakastevirka-ajattelu ei Hemilää innosta.
- Sen mukaan minulla on ollut pakastevirka vuodesta 1992, Hemilä sanoo.

Hemilä valittiin ministeriksi maa- ja metsätalousministeriön ylijohtajan paikalta, josta hän on ollut virkavapaalla siitä asti.

Närää on herättänyt myös se, että paikan vapauduttua, Hemilä antoi monen mielestä ymmärtää, ettei hän hae virkaa. Muun muassa tämä innosti monet maa- ja metsätalousministeriön korkeat virkamiehet ilmoittautumaan tehtävään.

Hemilän mukaan ministeriössä moni piti kuitenkin itsestään selvänä, että hän ilmoittautuu tehtävään.

Hemilän mielessä kävi myös se vaihtoehto, ettei hän hakisi virkaa ja joku muu tulisi valituksi. Ajatus palata ylijohtajan tehtävään uuden kansliapäällikön ja uuden ministerin alaisuuteen ei tuntunut luontevalta.

Presidentti nimittänee uuden kansliapäällikön kuukauden sisällä.

STT-IA
31.5.1999

POLITIIKKA -SIVULLE