EU säädökset eivät romuta Suomen elintarvikevalvontaa

- Jos EU:lla ei ole harmonoituja säädöksiä, voidaan noudattaa kansallisia raja-arvoja ja tuojan on hyväksyttävä viejän säädökset, ellei terveys- ja tieteellisin perustein rohkene käyttää omia säädöksiään.

- Tunnettua on, että maailmankaupassa viejämaat edustavat liberaalia kaupan vapautta ja löysiä säännöksiä, kun taas useat ostajamaat haluavat noudattaa tiukkaa kuluttajaa suojelevaa linjaa, sanoi Pyysalo viidennettä kertaa järjestetyssä Forum Mikkelissä.

Pääsääntöisesti ongelmitta sujuvat isojen maahantuojien hoitamat kuljetukset. Heillä on omat tutkijansa, jotka käyvät paikanpäällä tarkastamassa laadun.

Ongelmallisia ovat Pyysalon mukaan ne pikkujobbarit, jotka ostavat kontillisen tavaraa suurella voitto-odotuksella, mutta heikolla säännöstuntemuksella.
- Erityisesti karamellialalla näitä pikkujobbareita on paljon, Pyysalo mainitsee.

Luomutuotteita syytä valvoa

Suurin syy hylkäämisiin ovat puutteelliset pakkausmerkinnät. Lisäksi hylkäyksiin johtavat mikrobiologiset syyt ja liian suuret torjunta-ainejäämät.

- Kymmenen viime vuoden aikana valvonnan painopistettä on muutettu niin sanottujen uusien mikrobien valvonnan suuntaan valvomalla muun muassa listeriaa, EHEC-bakteeria ja salmonelloja. Tämä ei tunnu kuitenkaan riittävän. On tullut aika valvoa elintarvikkeiden tuotantotapoja ja tuotantoetiikkaa, Pyysalo kertoo.

Erityisesti luomutuotteiden valvonta on osoittautunut välttämättömäksi. Vuosina 1992-1997 tullilaboratorio tutki kaikkiaan noin 900 luomuelintarvike-erää. Tutkitusta luomuruoasta 650 erää oli tuontitavaraa ja 243 erää kotimaassa tuotettua.

- Kaikki tutkitut kotimaiset tuotteet olivat todella luomua ja muiltakin osin elintarvikemääräystemme mukaisia. Tuontiluomusta joka kymmenes tutkittu erä oli määräysten vastaista, sanoo Pyysalo.

Vaikeimpia luomutuotteita ovat hänen mukaansa mausteet, maustamisvalmisteet ja kuivatut hedelmät.
- Luomumausteet oli varsin usein käsitelty varastotuholaisen torjunta-aineella ja kuivatuista hedelmistä löytyi puolestaan biologisia epäpuhtauksia.

Turha odottaa viimeistä päivää

- Järkevä kuluttaja tutkii pakkausten merkintöjä ja noudattaa niissä olevia säilytys- ja käyttöohjeita. Vaikka kaupan ja teollisuuden alalla on yleisenä pyrkimyksenä, että elintarvikkeen tulee säilyä yhä vain pitempään, on elintarvike tarkoitettu syötäväksi, ei balsamoitavaksi.

Ja mikäli kuluttaja jostain syystä sairastuu, hänen tulee ottaa yhteyttä viranomaisiin pian. Näin epidemia saadaan pysäytettyä nopeasti.

Suurimmaksi riskiksi Pyysalo toteaa kuitenkin sen, että suomalaiset yksinkertaisesti syövät liikaa.
- Seuraava riski on väärät ravintotottumukset. Jos ihminen vielä polttaa tupakkaa ja juo viinaa, on pitkä matka laatuasioihin, muistuttaa Pyysalo.

Tämän vuoden teemana Forum Mikkelissä oli "Hyvä ympäristö, puhdas ruoka ja terve ihminen". Kaksipäiväisen forumin järjestivät Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen lääninhallitus.

STT-IA
28.5.1999