 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Viitasalo: Kokonaisratkaisun synty "erinomaisen vaikeaa"Akava valmistautuu tosissaan myös liittokierrokseen
Akateemisten palkansaajien Akava suuntaa ensi syksyyn panostamalla aiempaa tuhdimmin myös liittokohtaiseen kierroksen valmisteluun.Puheenjohtaja Mikko Viitasalon (kok.) mukaan laaja-alaisen ratkaisun syntyminen "näyttää erinomaisen vaikealta" - joka tapauksessa tuskallisemmalta kuin kahdella edelliskerralla. - Akavan kannalta on tärkeintä seuraavan tuloratkaisun sisältö, eivät muotoseikat, Viitasalo kuitenkin muistutti tiistaina Helsingissä Akavan kevätliittokokouksen tiedotustilaisuudessa. Muiden palkansaajakeskusjärjestöjen tavoin myös Akava on katsonut, että Suomen EMU-jäsenyys edellyttää viime vuosina omaksutun vastuullisen palkkalinjan jatkamista työmarkkinoilla. Akavan hallitus on pyytänyt jäsenjärjestöiltään näkemyksiä seuraavan neuvottelukierroksen tavoitteista seuraavaan hallituksen kokoukseen 8. kesäkuuta mennessä. Viitasalo uskoi kierroksen yleislinjojen kirkastuvan alkusyksystä.
Keskusjärjestöjen rooli liittokierroksella?Viitasalo epäili, että tuloratkaisusta kuulluista kannoista on kovin hankalaa rakentaa toimivaa yhtälöä. Hän viittasi mm. valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok.) näkemykseen, että tupossa ei voida laajentaa työehtosopimusten yleissitovuutta, mitä taas mm. SAK on toivonut.Viitasalo oli haluton arvioimaan, mistä Niinistön torjuva kanta johtuu. Joka tapauksessa se "ei ainakaan helpota tätä pakettia". Odotettavissa on myös aikatauluongelmia mm. ratkaisuun kytkeytyvien verolakien säätämisessä. Viitasalo epäili lisäksi, että pääministerillä ja valtiovarainministerillä tuskin on loppuvuoden EU-huippukokouskiireiltä aikaa panostaa edelliskertojen lailla tupon synnyn loppuvaiheisiin. Viitasalo pohdiskeli, onko keskusjärjestöillä EMU-ympäristössä mahdollisuuksia jotenkin säännellä mahdollista liittokierrosta. Viimeksi "koordinoitu liittokierros" oli tavoitteena vuonna 1994, mutta käytännössä kierros hajosi. Akavan jäsenistä 60 prosenttia työskentelee julkisella sektorilla. Akavalaisia mietityttääkin, kuinka julkisen alan väen ansiokehityksen käy, jos päädytään liittokohtaiselle kierrokselle ja palkankorotusvaraa tarkastellaan kunkin alan tuottavuuden kasvun perusteella.
Yliopisto-opetuksen rahoitus taattavaAkavan hallitus on valmistellut laajan ohjelmapaperin keskusjärjestön suuntaviivoiksi vuosille 1999-2003. Ohjelma hyväksytään kesäkuisessa edustajakokouksessa - jossa valitaan myös Akavan seuraava puheenjohtaja. Viitasalon haastajan pääsihteeri Risto Piekan (kok.) esittelemässä ohjelmassa korostetaan mm. kolmikantaisuutta, palkkapolitiikan kannustavuutta ja julkisten peruspalvelujen merkitystä. Ohjelmassa tähdennetään myös koulutuksen ja tutkimusten merkitystä. Hallitusohjelmassa on luvattu turvata yliopistojen perusrahoitus, mutta täsmentämättä rahoituksen tasoa. Viitasalo muistutti mm. opettajaresurssien pysyneen vuodesta toiseen samalla tasolla opiskelijamäärien roimasta kasvusta huolimatta. Akava uskoo jäsenmääränsä kasvun jatkuvan vakaana. Tavoitteena on, että jäsenmäärä kipuaisi nykyisestä 360 000:sta 420 000:een vuoteen 2003 mennessä.
STT-IA
|
POLITIIKKA -SIVULLE