Kanerva vastusti suunnitelmia puolustusneuvoston lakkauttamisesta

Eduskunta yhä huolissaan puolustustarviketeollisuuden tulevaisuudesta

Eduskunta väitteli myös siitä, kannattaako puolustusneuvosto lakkauttaa, kuten valtiosihteeri Rauno Saaren johtama työryhmä on esittänyt.

Edustajat kiittivät hallituspuolueiden kansanedustajien puolustusmäärärahoihin saamaa 20 miljoonan lisärahoitusta, mutta korostivat, että tämäkään ei riitä kuin vasta ensiavuksi, jotta puolustusteollisuus pääsee pahimman ajan yli.

Lisämäärärahaa toivottiin käytettävän ennen kaikkea Patria Nammon Lapuan patruunatehtaalle, joka ei ole varojen puutteessa saanut pienikaliberisten aseiden patruunatilauksia.

Keskusta muistutti hallituspuolueiden edustajia, että heillä on budjetissa yhä vastalause, jossa puolustusteollisuudelle vaaditaan 30 miljoonan markan lisärahoitusta.

- Kun keskustalla on täällä vastalause, esitän 10:tä miljoonaa markkaa lisää. Edustaja Wallin voisi tulla tämän esityksen taakse, niin voisimme sitten tukea myös Patria Nammoa siellä Lapualla, meille hyvin läheistä teollisuusyksikköä, sanoi nurmolainen Jukka Vihriälä (kesk.) seinäjokelaiselle Harry Wallinille (sd.), joka vaati varoja patruunatehtaalle.

Edustajat vaativat yleisesti, että puolustushankintojen kotimaisuusastetta tulisi nostaa nykyisestä merkittävästi. Edustajat toivoivat kotimaisiin puolustushankintoihin pitkäjänteisyyttä, jolla teollisuuden tulevaisuus ja asealan asiantuntemuksen säilyminen saataisiin turvattua.

Puolustusministeri Jan-Erik Enestamilta (r.) tivattiin, miksi viime aikoina ulkomaiset puolustustarviketilaukset on hoidettu budjetin kautta, mutta kotimaiset hankinnat ovat olleet lisäbudjettien varassa.

- Jotta saavutettaisiin pitkäjänteisyyttä, puolustusmateriaalihankintamäärärahojen pitäisi olla tietenkin varsinaisessa budjetissa. Siihen ei nyt valitettavasti ole ollut toistaiseksi mahdollisuuksia, ja siksi on ollut pakko tyytyä tähän. On ollut hyvä, että edes tämä vaihtoehto on ollut olemassa, Enestam vastasi.

Kanerva: Virkamiestyöryhmällä ei olisi poliittista painoarvoa

Ilkka Kanerva (kok.), joka johtaa eduskunnan puolustusvaliokuntaa, arvosteli suunnitelmia puolustusneuvoston lakkauttamiseksi.

Nykymuotoinen, poliittisesti laaja-alainen ja neuvoa-antava puolustusneuvosto lakkautetaan joka tapauksessa, koska se ei sovellu yhteen maaliskuun alussa voimaan tulevan uuden perustuslain kanssa.

Syksyllä mietintönsä jättänyt valtiosihteeri Rauno Saaren johtama työryhmä ehdottaa, että puolustusneuvoston tehtävät siirretään puolustusministeriölle sekä valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittiselle valiokunnalle.

Pääosa käytännön tehtävistä siirrettäisiin perustettavalle turvallisuus- ja puolustusasiain komitealle, jonka jäsenet olisivat virkamiehiä.

Kanerva piti tällaista virkamieskomiteaa poliittisesti köykäisenä.
- Eivätkä he edustaisi sitä kansanvallan elementtiä, jota puolustusneuvosto selkeästi edustaa, Kanerva arvosteli.

- Haluan varmuuden vuoksi sanoa, että minä en kuulu niihin, jotka ovat ajaneet puolustusneuvoston lakkauttamista. Halusin kuitenkin sanoa, että se, mitä tilalle on ajateltu, ei ole niin huonoa, vaan senkin kanssa voidaan elää, Enestam vastasi.

- Eivät nämä kolme eri tahoa elä eristäytynyttä elämää, vaan nehän tietenkin muodostavat kokonaisuuden, josta viesti kulkee ja eihän virkamiestyöryhmä tietenkään poliittisia päätöksiä voi tehdä, vaan ne tehdään niissä elimissä, missä poliitikot istuvat, Enestam selvitti.

Hän kertoi, että suunniteltu järjestely korostaa Hutvan, hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan asemaa: sen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen päätöksentekoon otetaan mukaan myös puolustuspolitiikka, "ikään kuin puuttuva ulottuvuus".

- Erona on nimenomaan, että siellä todella tehdään päätökset, Enestam korosti.

Puolustusneuvoston laaja-alainen keskustelufoorumi aiotaan korvata pitämällä säännöllisin välein Hutvan ns. pitkiä istuntoja, ministeri selvitti.

STT-IA
17.12.1999

Politiikka -sivulle