Päätoimittaja Ilkka Ahtokivi

17.12.1999

Vastikkeeton vastalause

Tavaksi on EU-jäsenyyden myötä tullut hokea, että Suomen turvallisuuspoliittinen asema on parempi kuin kertaakaan historiamme aikana.

Viimeistään Helsingissä Suomen johdolla järjestetty EU-huippukokous osoitti, että Suomi on EU-jäsenyydestään huolimatta itsenäisempi kuin koskaan aikaisemmin ja että maa on lopulta lunastanut sille historiallisesti kuuluvan suvereenin länsimaisen valtion paikan.

Huippukokouksessa Suomi joutui puheenjohtajamaana edustamaan koko unionin kantaa ja lausumaan asioista koko unionin nimissä. Tämä koski myös Tshetshenian tilanteesta annettuja lausuntoja, joiden ei toki olisi tarvinnut olla toisenlaisia olipa Suomi puheenjohtajamaa tai ei.

Suomi ja Euroopan unioni tuomitsivat yksiselitteisesti Venäjän sotavoimien menettelyn Tshetsheniassa. Miesmuistiin ei olekaan käynyt niin, että Suomi on uskaltanut kajota Venäjän tai Neuvostoliiton sisäisinä asioina pitämiinsä kysymyksiin.

Kun Suomen ulkoministeriön korkea virkamies tapasi EU-kokouksen aikana tshetsheenihallitusta edustavan henkilön, katsoi Venäjä aiheelliseksi lähettää Suomelle jyrkkäsanaisen vastalauseen menettelyn johdosta. Ja jopa puuttumaan parhaaseen neuvostoajan tyyliin lehdistön vapauteen, joka Suomenmaassa on vallalla. Toisin kuin eräissä muissa maissa.

Vielä vuosikymmen sitten vastalause olisi herättänyt kauhua ulkoministeriön käytävillä ja käynnistänyt spekulaation kansainvälisestä asemastamme. Nyt venäläisten jyrkkäsanainen vastalause kuitattiin olankohautuksella, kuten venäläinen lehdistö Suomen suhtautumista kuvasi.

Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari ei Urho Kekkosen tavoin matkustanut venäläiselle datshalle, vaan lähti matkalle maailman ympäri ja venäläisten vastalauseen jatkohoito jäi ulkoministeri Tarja Halosen hoteisiin.

Koko EU-huippukokous kriisinhallintajoukkoja koskevine päätöksineen ja Venäjän vastalauseineen kuvaa hyvin sitä todellisen itsenäisyyden tilaa, jonka olemme unionin jäsenyyden myötä saavuttaneet.

TIMO KERVINEN

Bensaa suonissa

Presidenttiehdokas Elisabeth Rehn (r.) on jatkuvasti alenevan gallupkannatuksensa säikäyttämänä ryhtynyt pahemmaksi populistiksi kuin Petsamoa takaisin puuhaava öljynjalostamonrakentaja Ilkka Hakalehto.

Torstaina Rehn otti kantaa niinkin tärkeään kansalliseen kysymykseen kuin bensan hintaan. Rehn olisi näin RKP:n puoluehallituksen tavoin valmis keventämään bensiinin verotusta ja porrastamaan verotuksen "etenkin pitkien etäisyyksien alueilla Lapissa ja Kainuussa".

Korostaessaan, että kysymyksessä on tärkeä asia Rehn näkee, että bensiinin hinnan pudottaminen olisi yksi keino estää myös maaseudun tyhjeneminen.

- Jos terveyskeskukseen on matkaa kaksi kilometriä tai korttelin verran, tilanne on aika paljon toisenlainen kuin silloin, jos joutuu käyttämään autoa 200-300 kilometriä terveyskeskuksen terveyspalveluihin pääsemiseksi, Rehn vertasi kampanjamatkallaan Oulussa.

Rehn uskoo, että presidentillä on mahdollisuus vaikuttaa bensiinin hinnan verotukseen mm. ohjailemalla yleistä mielipidettä ja keskustelemalla epäkohdasta hallituksen kanssa.

Edellisten presidentinvaalien aikana Rehnin kanssakilpailija Martti Ahtisaarikin eksyi sisäpolitiikan puolelle. Ahtisaari painotti kuitenkin bensiinin hintaan nähden kokonaan toisen mittaluokan kysymystä eli työllisyyttä.

Ahtisaari sai aikaan sentään työllisyystyöryhmän, joka taas ei poliittisen vastustuksen vuoksi lopulta saanut aikaan mitään.

Lämmittämällä uudelleen oman puolueensa puoluehallituksen parin viikon takaisen bensiiniveroaloitteen populistiksi heittäytynyt Rehn ei saa aikaan sitäkään.

TIMO KERVINEN