Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Pinnan alla kuitenkin kytee

NATO tyytyväinen Helsingin päätöksiin



Sotilasliitto NATO on tyytyväinen EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista koskeviin päätöksiin, jotka tehtiin EU:n huippukokouksessa Helsingissä viime viikonvaihteessa.


Yksimielisen julkisivun takana on kuitenkin tyytymättömyyttä mm. Islannissa ja Norjassa. EU:hun kuulumattomat NATO-maat katsovat, että ne menettävät vaikutusvaltaansa.

NATO:n pääsihteeri George Robertson sanoi NATOn ulkoministerikokouksessa keskiviikkona Brysselissä, että Euroopan vahvistuminen merkitsee myös tasapainottumista NATO:n sisällä. Tähän asti on Yhdysvallat saanut kantaa päävastuun NATO:n puolustuskyvystä.

Tarkoituksena on Robertsonin mukaan, että NATO ja EU täydentävät toisiaan. Päämääräänä olisi oltava, että Euroopan maat vahvistavat puolustuskykyään ja että EU:hun kuulumattomat eurooppalaiset NATO-maat osallistuvat päätöksentekoon kriisinhallintaoperaatioista.

EU:n huippukokouksessa Helsingissä sovittiin, että jäsenmaat vapaaehtoisen yhteistyön pohjalta perustavat 50 000 - 60 000 miehen vahvuiset valmiusjoukot EU-johtoisiin operaatioihin.

Huippukokouksen päätöslauselmien mukaan "lisätoimia toteutetaan täyden keskinäisen neuvonpidon, yhteistyön ja avoimuuden varmistamiseksi EU:n ja NATO:n välillä".

Viisitoista EU-maata ovat - Suomea, Ruotsia, Itävaltaa ja Irlantia lukuun ottamatta - NATO¨:n jäsenmaita. Eurooppalaisista NATO-maista ovat EU:n ulkopuolella tällä haavaa Norja, Islanti ja Turkki samoin kuin Puola, Tshekki ja Unkari.


Islanti huolissaan

Islannin ulkoministeri Halldor Asgrimsson ilmaisi keskiviikkona huolensa Helsingin huippukokouksen päättämistä sopivista elimistä, jotka mahdollistavat Islannin tyyppisten maiden osuuden kriisinhallinnassa.

Islantilaiset olisivat halunneet pysyviä rakenteita, jotka olisivat turvanneet heidän sanansijansa EU:n kriisinhallintaan.

Islannilla ei ole omaa armeijaa. Se luottaa amerikkalaisjoukkoihin. Siksi maa ei halua yhteyden heikentämistä Länsi-Euroopan ja Yhdysvaltain välillä.

Yhdysvaltain apulaisulkoministeri Strobe Talbott sanoi maansa tukevan eurooppalaisen turvallisuus- ja puolustusidentiteetin kehittämistä.

- Haluamme nähdä Euroopan, joka voi toimia tehokkaasti NATO:n välityksellä tai omin päin, jos NATO ei ole mukana.

Yhdysvallat on ilmaissut tukensa hyvin aktiivisesti erityisesti Turkille ja myös muiden ei-EU-maiden eduille NATO:ssa.

Amerikkalaiset katsovat, että eurooppalaisilla NATO-mailla täytyy olla sananvaltaa EU:n päätöksentekoon siltä varalta, että EU:n johtama kriisinhallintaoperaatio johtaa sotaan.

Tuossa tilanteessa NATO:n peruskirjan artikkeli viiden aiheuttama velvollisuus yhteisestä puolustuksesta koskee kaikkia NATO-maita.

Käytännön yhteistyömuotoja EU:n ja NATO:n välille etsitään kevään mittaan. Tuolloin työtä johtaa EU:n puheenjohtajana Portugali.

STT-MH
17.12.1999


Politiikka -sivulle