Pinnan alla kuitenkin kytee
NATO tyytyväinen Helsingin päätöksiin
Sotilasliitto NATO on tyytyväinen EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista koskeviin päätöksiin, jotka tehtiin EU:n huippukokouksessa Helsingissä viime viikonvaihteessa.
Yksimielisen julkisivun takana on kuitenkin
tyytymättömyyttä mm. Islannissa ja Norjassa.
EU:hun kuulumattomat NATO-maat katsovat, että
ne menettävät vaikutusvaltaansa.
NATO:n pääsihteeri George Robertson sanoi NATOn
ulkoministerikokouksessa keskiviikkona
Brysselissä, että Euroopan vahvistuminen
merkitsee myös tasapainottumista NATO:n sisällä.
Tähän asti on Yhdysvallat saanut kantaa
päävastuun NATO:n puolustuskyvystä.
Tarkoituksena on Robertsonin mukaan, että NATO
ja EU täydentävät toisiaan. Päämääräänä olisi
oltava, että Euroopan maat vahvistavat
puolustuskykyään ja että EU:hun kuulumattomat
eurooppalaiset NATO-maat osallistuvat
päätöksentekoon kriisinhallintaoperaatioista.
EU:n huippukokouksessa Helsingissä sovittiin,
että jäsenmaat vapaaehtoisen yhteistyön pohjalta
perustavat 50 000 - 60 000 miehen vahvuiset
valmiusjoukot EU-johtoisiin operaatioihin.
Huippukokouksen päätöslauselmien mukaan
"lisätoimia toteutetaan täyden keskinäisen
neuvonpidon, yhteistyön ja avoimuuden
varmistamiseksi EU:n ja NATO:n välillä".
Viisitoista EU-maata ovat - Suomea, Ruotsia,
Itävaltaa ja Irlantia lukuun ottamatta - NATO¨:n
jäsenmaita. Eurooppalaisista NATO-maista ovat
EU:n ulkopuolella tällä haavaa Norja, Islanti ja
Turkki samoin kuin Puola, Tshekki ja Unkari.
Islanti huolissaan
Islannin ulkoministeri Halldor Asgrimsson ilmaisi
keskiviikkona huolensa Helsingin huippukokouksen
päättämistä sopivista elimistä, jotka
mahdollistavat Islannin tyyppisten maiden
osuuden kriisinhallinnassa.
Islantilaiset olisivat
halunneet pysyviä rakenteita, jotka olisivat
turvanneet heidän sanansijansa EU:n
kriisinhallintaan.
Islannilla ei ole omaa armeijaa. Se luottaa
amerikkalaisjoukkoihin. Siksi maa ei halua
yhteyden heikentämistä Länsi-Euroopan ja
Yhdysvaltain välillä.
Yhdysvaltain apulaisulkoministeri Strobe Talbott
sanoi maansa tukevan eurooppalaisen
turvallisuus- ja puolustusidentiteetin
kehittämistä.
- Haluamme nähdä Euroopan, joka
voi toimia tehokkaasti NATO:n välityksellä tai omin
päin, jos NATO ei ole mukana.
Yhdysvallat on ilmaissut tukensa hyvin aktiivisesti
erityisesti Turkille ja myös muiden ei-EU-maiden
eduille NATO:ssa.
Amerikkalaiset katsovat, että eurooppalaisilla
NATO-mailla täytyy olla sananvaltaa EU:n
päätöksentekoon siltä varalta, että EU:n johtama
kriisinhallintaoperaatio johtaa sotaan.
Tuossa
tilanteessa NATO:n peruskirjan artikkeli viiden
aiheuttama velvollisuus yhteisestä puolustuksesta
koskee kaikkia NATO-maita.
Käytännön yhteistyömuotoja EU:n ja NATO:n välille
etsitään kevään mittaan. Tuolloin työtä johtaa
EU:n puheenjohtajana Portugali.
STT-MH
17.12.1999
Politiikka -sivulle
|