Kuisma pistäisi EU:n laajentumisen jäihin
Remonttiryhmän presidenttiehdokas Risto Kuisma epäilee, että EU:n Helsingin huippukokous teki virheen, kun se otti uuden askeleen unionin laajentamiseksi itään.- Laajentuminen olisi pitänyt panna jäihin. Se maksaa liikaa eikä tule onnistumaan. Tarvitaan enemmän aikaa sekä unionin laajentumiseen että syventämiseen, Kuisma sanoo.
Kuisman mielestä Suomen poliittisen johdon olisi pitänyt ottaa huomioon kansalaisten mielipide, joka uusimman tutkimuksen mukaan on aiempaakin kielteisempi laajentumiselle.
- Suomen olisi pitänyt toimia aktiivisesti huippukokouksessa ja jo sitä ennen sen puolesta, että EU ei ryhtyisi ottamaan uusia jäseniä tai ainakin lykkäisi sitä mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen.
Kuisma epäilee, että nykyisissä EU-maissa
ihmiset alkavat kapinoida, kun laajentumisen
laskua maksetaan leikkaamalla heidän etujaan.
- Pitemmän päälle EU kaatuu omaan
mahdottomuuteensa, jos sillä ei ole kansalaisten
tukea.
Todellisuudentajua ja avoimuutta Kuisma kaipaa myös suhtautumisessa Venäjään. Kuisman mielestä itärajan takana ei voi puhua valtiosta siinä mielessä, kun sellainen yleensä käsitetään.
- Kun Neuvostoliitto romahti, syntyi konkurssipesä, jota nimitetään Venäjäksi. Se on organisoitunut suunnilleen samalla tavalla kuin rikollisjoukko.
- Ahtisaari ja Lipponen elävät tai ainakin antavat kansalaisille kuvaa, kuin Venäjä olisi jotenkin kuin Neuvostoliitto, vain sitä pienempi. Mutta ne ovat kuin yö ja päivä.
- Eivät he varmasti tyhmiä ole, mutta ehkä ajattelevat, ettei siitä ole mitään hyötyä, jos kansa tietää asioiden todellisen tilan. Minä olen toista mieltä, kansan pitää tietää, missä mennään.
Kuisma korostaa, ettei hän näe Venäjällä pahoja aikeita Suomea kohtaan. Silti ikäviäkin vaihtoehtoja pitäisi ajatella, kuten sitä, että väkivaltaisuudet leviäisivät Pietariin ja sieltä pyrkisi vaikkapa puoli miljoonaa pakolaista kannaksen kautta Suomeen.
Ahtisaari unohti pankkikriisin uhrit
Kuisma kaipaa Suomeen vahvaa presidenttiä. Hän on pettynyt siihen, että Ahtisaari jätti sisäpolitiikan ja arvovaltaan perustuvan vaikuttamisen pitkälti pääministerille.
Kuisma pahoittelee erityisesti sitä, ettei Ahtisaari lähtenyt arvovallallaan ajamaan jonkinlaista armahdusta pankkikriisin aikana ylivelkaantuneille tavallisille ihmisille.
- Jos presidentti olisi ottanut voimakkaan kannan, ehkä olisi luotu jokin armahdusmenettely, ja paljon katkeruutta olisi vältetty.
Edellisissä vaaleissa Kuisma tuki AKT-ammattiliiton puheenjohtajana ja liiton rahoilla Ahtisaaren valintaa. Nyt hän korostaa, että presidentin pitää olla riippumaton etujärjestöistä. Kuisman mielestä tässä ei ole ristiriitaa.
- Tuki tapahtui silloin pääosin esivaalivaiheessa, missä toinen vaihtoehto oli Kalevi Sorsa, joka presidenttinä olisi ollut täysin riippuvainen sosiaalidemokraateista ja SAK:sta. Aina pitää miettiä, mikä on se toinen vaihtoehto, minun oli silloin riippumattomampi.
STT-IA
17.12.1999
