Tuomioja: Optiot voivat uhata vakavasti perussolidaarisuutta
Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja näkee yritysjohtajien optiot uhkana perussolidaarisuudelle.
- Optioiden kaltaisten uudentyyppisten
saalistusmallien yleistyminen voi vakavasti uhata
pohjoismaisten yhteiskuntien perussolidaarisuutta
ja antaa kuoliniskun yhteisörakenteille, Tuomioja
totesi Tekniikan Akateemisten
globalisaatio-seminaarissa.
Samassa seminaarissa Nokia Networksin Pekka
Vartiainen varoitti kehityksestä, jossa tiedosta
tulee vain maksukykyisten etuoikeus.
Tuomioja toi esiin, kuinka kansainvälistyminen on
tehnyt yritysten kansallisen säätelyn tehottomaksi
ja sen kuinka suomalaistakin yrityselämää leimaa
shareholder value -ajattelu eli osakkeenomistajan
arvonnousuun tähtäävä toiminta.
Tuomiojan
mukaan eurooppalainen ja aasialainen
yrityskulttuuri on tähän asti vierastanut
amerikkalaista osakkeenomistajan etua
korostavaa ajattelua ja tähdentänyt myös muiden
sidosryhmien kuin osakkeenomistajan merkitystä
yritystoiminnassa.
Ministerin mukaan tavallisten ihmisten
kanssakäymisten periaatteet pitäisi saada
ulotettua myös markkinoille ja muille taloudellisen
toiminnan aloille.
Luottamus markkinoiden
autuaaksi tekevään mahtiin heikentynyt
Jos ja kun tavallisen ihmisen elämää säädellään
normein ja lakipykälin, niin myös
maailmanmarkkinoilla toimivien yritysten
toimintaa pitäisi Tuomiojan mukaan säädellä
jotkut normit. Ongelma on, kuka tällaiset säätää.
EU:n tehtävä se ei Tuomiojan mukaan ole.
- Yhä enemmän on kyse siitä kuka määrittelee ja
miten Maailmankauppajärjestön WTO:n,
teollisuusmaiden järjestön OECD:n ja
Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kaltaisissa
järjestöissä sovittavista kaupan ja talouden
pelisäännöistä, Tuomioja kysyi.
Tuomioja tähdentää joulukuussa avattavan,
maailmankaupan kehittämiseen tähtäävän
WTO-neuvottelukierroksen merkitystä.
Hänen
mukaansa WTO:n todelliset haasteet ovat
kansainvälistymisen aiheuttamien ongelmien
ratkomisessa, ei yksioikoisessa
markkinavapauksien kasvattamisessa.
- Kansalaisjärjestöjen vaatimukset kertovat
osuvammin kauppajärjestelmän kehittämiseen
kohdistuvat tarpeet kuin USA:n, EU:n tai muiden
valtioryhmien tavoitteet.
Ministerin mukaan kaikkialla on nähtävissä, että
ihmisten luottamus markkinavoimien
autuaaksitekevään mahtiin on heikentynyt ja
ihmiset kannattavat yhteisöllisyyden
vahvistamista eivätkä sen heikentämistä.
Tietoyhteiskunta toteutuu vain
jos riittävä joukko mukana
Samassa tilaisuudessa Atrian varatoimitusjohtaja
Juha Gröhn puuttui geeniteknologiaan ja kysyi
onko oikein, että lahjakkaita tutkijoita
kannustetaan kehittämään menetelmiä, joiden
sovellutuksia ei voida hyödyntää.
Nokia Networksin Euroopan ja Afrikan toimintojen
johtaja Pekka Vartiaisen mukaan teknologia
nousee yhä vahvemmin taloudellisen ja
sosiaalisen kehityksen moottoriksi ja nostaa
eettisiä ja moraalisia kysymyksiä.
Hänen mukaansa tietoyhteiskunta ei toteudu ellei
tarpeeksi suuri määrä ihmisiä voi osallistua
siihen.
- Tietoyhteiskunnassa oikeasta, ajantasaisesta
tiedosta tulee maksukykyisten etuoikeus.
Tällaiset eliittimarkkinat eivät kuitenkaan ole
kenenkään edun mukaista, Vartiainen totesi.
STT-IA
15.11.1999
Talous -sivulle
|