Nettiriippuvainen viettää verkossa puolet päivästä


- Saatoin olla verkossa päivittäin 10-12 tuntia ja puhelinmaksut olivat pienimmilläänkin 1 500 markkaa. Ensimmäiseksi tingin unesta, jotta sain tarpeeksi aikaa olla Internetissä. Verkosta poistumisen jälkeen tuli heti tunne, että nyt siellä tapahtuu jotakin, mitä ei halua menettää, Juha Kaunisto kuvailee.

Hän sai Internetin käyttönsä kohtuullisiin mittoihin sen jälkeen, kun alkoi tavata verkkoystäviään oikeassa elämässä. Nyt hän on yksi NLF:n eli New Life Finlandin kotisivun ylläpitäjistä. NLF:n sivuilta löytää muun muassa nettiriippuvaisten tarinoita.

Internetissä paljon viihtyvät ovat Kauniston mukaan usein älykkäitä ihmisiä, jotka organisoivat päivänsä niin hyvin, että aikaa verkossa olemiseen riittää. Hän muistuttaa, ettei verkkoon kukaan jää kiinni, mutta ihmisiin siellä jää. Esimerkiksi reaaliaikaisessa keskustelukanavassa IRC:ssä on yhtä paljon naisia ja miehiä ja siellä voi esiintyä nimettömänä.

- Moni käyttää IRC:tä liikaa ja tietää sen, mutta ei halua muuttaa tapojaan. Jos joku alkaa kuluttaa puolet vuorokaudesta IRC:ssä, niin olisi aihetta alkaa miettiä tilannetta. Suoranaisia avunhuutoja NLF:n tulee vähän, mutta moni on huolissaan liikakäytöstä, Kaunisto sanoo.

Suomessa on väkilukuun suhteutettuna enemmän Internet-liittymiä kuin missään muussa maassa ja niiden määrän ennustetaan lisääntyvän.

Verkko helpottaa yksinäisyyttä

Internetin käyttöön voi jäädä koukkuun siinä kuin pelaamiseen tai alkoholiin. Kohtuuton verkossa oleilu voi olla oire yksinäisyydestä tai sosiaalisten taitojen puuttumisesta. Nettiaddiktilla tavallinen kavereiden kanssa touhuaminen jää helposti kokonaan.

Nettiriippuvaisille ei ole vielä erityisiä hoitopisteitä, mutta apua saa paikoista, missä hoidetaan ongelmallisia riippuvuuksia, kuten A-klinikoilla. Bostonissa Yhdysvalloissa nettiaddikteille on jo avattu oma psykiatrinen klinikka.

Oletko koukussa?

Amerikan psykologiyhdistyksen mukaan henkilö on Internet-riippuvainen, jos hän on täyttänyt neljä seuraavista kriteereistä 12 viime kuukauden aikana. Hän ajattelee jatkuvasti Internetiä, ei kykene kontrolloimaan käyttöä ja ärtyy, jos joutuu lopettamaan käytön.

Riippuvaisella henkilöllä on tarve käyttää Internetiä yhä enemmän saadakseen tyydytystä ja hän käyttää Internetiä paetakseen ongelmiaan tai kohentaakseen mielialaansa.

Nettiaddikti myös valehtelee perheelle ja kavereille käytöstään ja riskeeraa siten tärkeitä ihmissuhteita tai uramahdollisuuksia. Hän palaa Internet-linjoille, vaikka olisi käyttänyt siihen omiin varoihin nähden liikaa rahaa, ja jää linjoille pidemmäksi aikaa kuin on suunnitellut. Hän myös tuntee depressiota ja tuskaisuutta, jos ei pääse linjoille.

Yhden määritelmän mukaan riski tulla nettiriippuvaiseksi on niillä henkilöillä, jotka viettävät verkossa yli 38 tuntia viikossa. Amerikan psykologiyhdistyksen vuonna 1996 tekemässä tutkimuksessa Internetin suurkäyttäjistä 80 prosenttia täytti nettiriippuvaisen kriteerit. He pysyivät verkossa jopa 40-60 tuntia viikossa ja unohtivat nukkua ja syödä. Ongelma on levinnyt erityisesti yliopistojen kampuksilla.

Vain harvat hakeneet apua

- Vanhempien kannattaa ottaa asia lapsensa kanssa heti puheeksi, jos huomaa tämän käyttävän liikaa Internetiä. Huoli voi olla myös aiheeton, Helsingin nuorisoaseman johtaja Katarina Fageström sanoo.

Kohtuuttoman pitkät ajat linjoilla aiheuttavat myös melkoisia puhelinlaskuja. Jotkut vanhemmat ovatkin sanoneet nuorelle suoraan, että puhelin katkaistaan, jos kulut eivät pienene. Netin liikakäytön takia puhelinlaskut nousevat helposti 2 000 markkaan.

Helsingin nuorisoaseman päivystykseen on tullut nettiriippuvuuden takia toistaiseksi vain muutamia asiakkaita. Ongelma on uusi myös hoitajille.

- Nettiriippuvuutta hoidetaan samalla tavalla kuin muitakin riippuvuuksia. Hoitosuunnitelma ja tavoite määritellään asiakkaan kanssa. Yhdessä mietitään, mikä olisi se merkki, ettei ongelmaa enää ole. Täytyy myös miettiä, onko riippuvuus oire jostakin muusta, esimerkiksi yksinäisyydestä, Fageström kuvailee.

NLF:n kotisivu löytyy osoitteesta: http://www.nlf-finland.org/.

Lähteenä käytetty: Jorma Rantasen ja Suvi Lehtisen artikkelia julkaisussa Tietoyhteiskunta, terveys ja työ, Sitra 164, 1998.

STT-IA
6.3.1998

AJASSA -SIVULLE