Verottajan tehoiskut toimineet, itse ongelma ratkaisematta



Verottajan tekemät ns. tarkastusiskut harmaan talouden yrityksiin ovat tehonneet perinteisiä keinoja paremmin. Iskukohteista on saanut talteen jopa kymmenen kertaa enemmän verovaroja. Itse harmaan talouden aiheuttava ongelma - korkea verokiila - on kuitenkin ratkaisematta.


Harmaan talouden vastainen hanke alkoi vuonna 1994. Viime vuoden loppuun mennessä oli tehty yli 200 tarkastusiskua mm. ravintola- ja rakennusalalle.

Tutkimusaineiston perusteella yli 80 prosentissa yrityksistä oli harmaata taloutta. Koko pimeä summa oli 132 miljoonaa markkaa eli yli miljoonaa markkaa yhtiötä kohti. Tästä määrästä suurin osa oli pimeitä palkkoja, seuraavaksi yleisintä oli peitelty osingonjako omistajille ja sitten muut verottajalta pimitetyt tulot.

Iskut teki enimmäkseen verottaja itse, vain 30 prosenttia niistä hoideltiin yhteistyössä poliisin kanssa.

Iskuissa on hyödynnetty poliisilta ja tuotevalvontakeskukselta saatuja tietoja. On tehty myös omakohtaista havainnointia ja haastateltu työntekijöitä ja omistajia. Näitä tietoja on voitu sitten suoraan verrata kirjanpitoon.

Tutkimuksessa suositellaan, että perinteiseen tarkastustoimintaan tulisi enemmän iskutarkastuksiin liittyviä menetelmiä. Verotarkastajille olisi lisäksi annettava oikeus takavarikoida kirjanpitoaineistoa ja vaatia henkilöllisyystodistusta työntekijöiltä, joita epäillään pimeän työn tekijöiksi.

Verokiila harmaan talouden moottorina

Harmaasta taloudesta tuli laman myötä erottamaton osa talouttamme, ja siinä on arvioitu liikkuvan vuosittain rahaa noin 10-12 miljardia markkaa. Tämä merkitsee noin 100 000 työpaikkaa, jossa työntekijän palkka olisi 120 000 markkaa vuodessa.

Nämä arviot ovat vielä alakantissa, sillä OECD:n tutkimuksissa harmaan talouden suuruusluokkana on pidetty yleensä 10 prosenttia BKT:sta eli Suomessa se olisi 25-50 miljardia. Valtion verotulojen menetys olisi siis näin 12-26 miljardia markkaa vuodessa.

Harmaan talouden kasvu on ollut paljolti ns. verokiilan syytä. Se ja työelämän joustamattomuus tekevät harmaan talouden kilpailukyvyltään rehellistä taloutta houkuttelevammaksi.

Työllistämisen este

Työnantajan työvoimakustannusten ja työntekijän käteen saaman palkan välille muodostuva verokiila nousi joustojen lisäksi keskeiseksi puheenaiheeksi hallituksen pohtiessa alkutaipaleellaan työllisyyden parantamista. Korkea verokiila on yksi suurimmista työllistämisen esteistä.

Verokiila vaikuttaa työllisyyteen kahdella tavalla. Se nostaa yritysten työhönottokynnystä ja madaltaa työttömien halua hakeutua työhön. Verokiila on noin 70 prosenttia ja se on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut lähes kolmanneksella.

Verokiila on harmaan talouden alku ja juuri. Jos esimerkiksi tekee remonttikeikan, ero siitä, että maksetaanko se tekijälle puhtaana käteen vai maksetaanko kaikki maksut, on noin 3,5-kertainen. Sekä työn teettäjällä että tekijällä herää kysymys, onko järkeä maksaa kaikkia oheiskuluja. Kulman takana kaikki käy helpommin ja halvemmalla.

Harmaan talouden kimppuun käytäessä on ollut perinteisesti se vika, että keksitään kaikki mahdolliset poliisi- ja verotukselliset keinot sekä pahimmillaan yritystoimintaa vaikeuttavat toimet, joilla harmaa talous saataisiin kuriin. Harmaan talouden alkujuureen - verokiilaan - ei ole kyetty juurikaan puuttumaan.

ILKKA AHTOKIVI-STT
29.8.1997


TALOUS -SIVULLE