Yritysten aika sijoittua Kiinaan


Ylitarkastaja Markku Mäkinen kauppa- ja teollisuusministeriöstä arvioi, etteivät Kiinan-kaupassa enää riitä vientiponnistelut. Hän suositteli suoria sijoituksia keskiviikkona Lahdessa pidetyssä seminaarissa.

Mäkisen mukaan suomalaiset yritykset ovat viime vuosina päässeet mukaan uuteen trendiin. Viime vuonna oli jo 40 yrityksellä tytäryhtiö Kiinassa, kun niitä oli vain viisi vuonna 1993.

Suomalais-kiinalaisista 25 tuotantoyhtiöstä puolet sijaitsee Shanghain alueella, kun taas nykyinen viisivuotisohjelma korostaa ulkomaisten investointien kanavointia myös sisämaahan.

Hyviä suhteita sopimuspohjalla

Mäkisen mielestä kaupan kehittämiselle on luotu molemmin puolin yhteistyön muodot.
- Valtiovallan suhtautuminen on ensiarvoisen tärkeää, koska kumppani on keskusjohtoinen valtio.

- Suomen valttina on muun muassa se, että tunnustimme Kiinan kansantasavallan ensimmäisten joukossa vuonna 1950.

Ulkoministeriöiden ns. neljän T:n sopimus on luonut edellytyksiä talous-, teollisuus-, teknologia- ja tiedeyhteistyölle. Suomen valtion rahaa on käytetty lähes 100 hankkeeseen noin 37 miljoonaa markkaa.
- Tämä siemenrahoitus on erittäin merkittävä pienten ja keskisuurten yritysten teknologiahankkeille, arvioi Mäkinen.

KTM on käyttänyt noin 23 miljoonaa markkaa omaan tiede- ja teknologiaohjelmaansa, josta solmittiin sopimus vuonna 1986. Muillakin ministeriöillä on omia yhteistyösopimuksia. Tärkeintä on Mäkisen mukaan se, että toiminta on synnyttänyt suomalais-kiinalaisen hyvien ystävien yhteysverkoston.

Ympäristöbisnes yksi mahdollisuus

Kiinan-kauppamme on kasvanut kymmenkertaiseksi sitten vuoden 1980. Ilahduttavaa oli erityisesti se, että vaihto kasvoi kiivaimmin Suomen lamavuosina 1991-95. Suomi on ainoa EU-maa, jolla on Kiinan-kaupassaan selvä vientiylijäämä. Vienti on lisäksi monipuolista.

Mäkinen uskoo kehityksen jatkuvan samansuuntaisena. Tavaranvaihto tosin riippuu rahoitusjärjestelyistä.
- Suomen valtion mahdollisuudet eivät ole kovin hyvät, sillä hintakilpailu on Kiinassa nykyisin kovaa. Toivoisin kehityksen vievän normaaliehtoisiin luottoihin.

Mäkisen mielestä suomalaisten kannattaisi hakeutua ainakin Kiinan ympäristöhankkeisiin, jotka viisivuotissuunnitelma mainitsee yhtenä painopisteenä.

EU-apu käyttöön

Johtaja Reino Gunn Ulkomaankauppaliitosta korosti Euroopan unionin vihdoin päässeen kiinteämpään yhteistyöhön Kiinan ja muiden Aasian maiden kanssa. Nopeata kehitystä ja sisäisen yhteistyön tiivistymistä seurattiin pitkään jälkijunasta.

- Suomessa osataan verraten vähän käyttää EU:n välineitä. Ehkä ulkomaankauppaliittokaan ei ole levittänyt tietoa riittävästi.

Esimerkkinä mahdollisuuksista Gunn mainitsi sen, että EU tukee rahallisesti toimialakohtaisia kontakti- ja selvitysmatkoja Kiinaan.

STT-IA
29.8.1997

TALOUS -SIVULLE