Hapankaalilla vatsa kuntoon joulumässäilyn jälkeenKinkku on edelleen joulupöydän kunkku
Kinkku on tällä hetkellä perinteisen suomalaisen joulupöydän ykköstuote. Viime vuonna suomalaiset söivät joulun tienoilla 7, 7 miljoonaa kiloa kinkkua ja noin 600 000 kiloa kalkkunaa. Tänä vuonna luvut pysynevät samansuuruisina. Ikiaikainen perinne tämä joulupöydän itsestäänselvyys ei kuitenkaan ole.Aikaisemmin ei Suomessa jouluaattona nautittu mitään erityistä ruokalajia, vaikka syötiinkin paremmin kuin arkena. Joulupäivänä sen sijaan koko maassa tarjottiin yleisesti lihaa kuivattuna tai uunissa paistettuna. Eräillä paikkakunnilla pöydässä komeili kokonainen takajalka kuten lehmänreisi. Herrasväen ja kansan tapojen risteytysNykyajan joulukinkun yhteyksiä vanhempiin perinteisiin ei tarkkaan tunneta. Joillakin paikkakunnilla kinkkua pidettiin herrasväeltä opittuna tapana. Säätyläisten joulupöytään paistettu sianpää kuului kenties jo 1700-luvulla mutta ainakin 1800-luvulla.Kinkku saattaakin olla kahden eri perinteen risteytys, sillä siinä yhtyy herrasväen tapa syödä sikaa ja kansan tapa syödä paistettua takajalkaa. Possu valloitti 1900-luvullaSianliha nousi johtoasemaan joulupöydässä vasta tällä vuosisadalla. Sitä ennen kansa söi jouluna myös lammasta tai nautaa, sillä sikatalous oli varsin kehittymätöntä 1800-luvun Suomessa. Köyhällä perheellä ei välttämättä ollut varaa ruokkia sikaa, eikä sika ollut niin monipuolinen hyötyeläin kuin lammas tai lehmä.Vaikka kinkku on säilyttänyt asemansa joulupöydän päätähtenä, oireita muutoksesta on nähtävissä. Tuoreissa lehdissä on esitelty useita jouluateriehdotuksia, joiden pääruoka on lammasta, poroa, nautaa tai kalkkunaa. Tavallaan on kyse paluusta aikaan ennen kinkkua. Ainoastaan kalkkuna on kokonaan uutta kerrostumaa suomalaisessa joulupöydässä, sillä vanhoista suomalaisista kuvauksista ei löydy jouluisia linturuokia. Tapa syödä kalkkunaa on kenties tullut Suomeen Yhdysvalloista, jossa kalkkuna on kiitospäivän itseoikeutettu pääruoka. Hapankaalilla vatsa kuntoon joulumässäilyn jälkeenHapankaalin sisältämät maitohappobakteerit tasapainottavat suoliston mikrobikantaa, mikä saattaa olla tarpeen joulun syöminkien lomassa. Suoliston mikrobikasvusto voi häiriintyä esimerkiksi ruokavalion muutoksen tai lääkekuurin seurauksena.- Jo pari ruokalusikallista hapankaalia päivässä riittää tasapainottamaan suoliston mikrobikantaa, tutkija Maarit Horne-Ekman Pyhäjärvi-insituutista toteaa.
Maitohappobakteerit säilyvät kuitenkin vain silloin, kun pastöroimaton hapankaali nautitaan kypsentämättömänä. Projekti edistää hapankaalimarkkinoitaMaarit Horne-Ekman on työskennellyt Kotimaiset hapankasvikset -projektin parissa Pyhäjärvi-instituutissa viime vuoden keväästä lähtien. Ensin koottiin kaikki tieto hapankaalista, mikä julkaistiin kirjana.
Viime keväänä siirryttiin tutkimuksesta kehitysprojektiin, jonka puitteissa kehitetään hapankasvisten markkinointia yhdessä valmistajien kanssa. Projekti kestää ensi vuoden loppuun saakka. Tutkija suosittelee hapankaalia ja muita hapankasviksia ensisijaisesti niiden maun perusteella, toissijaisesti terveellisyyden takia. - Tosin maku jakaa ihmiset selvästi kahtia: joko pidetään tai sitten ei, Horne-Ekman toteaa. Hapankaali on hyvä C-vitamiinin, foolihapon, tiamiinin, riboflaviinin, niasiinin, kalsiumin ja raudan lähde. Lisäksi siinä on kuitua, jolla on edullinen vaikutus suoliston lisäksi elimistön sokeritasapainon ja kolesterolitason säätelyssä. Hapankaali sopii monille sellaisillekin, joiden vatsa ei kykene sulattamaan tuoretta kaalia. Hapatusta miljoonalle kaalikilolleYlivoimaisesti yleisin hapankasvisvalmiste on hapankaali. Muita ovat esimerkiksi hapankaalimehut sekä hapanporkkana, -sipuli, -punajuuret ja -papu. Suomessa tuotteita valmistaa reilut 20 yritystä, yhteensä noin miljoonasta kaalikilosta. Erityisesti Itä-Suomessa kaalin hapatusta harrastetaan myös kotitalouksissa.Jos hapankaalin valmistus ei innosta, varmimmin kuluttaja löytää tuoretta kotimaista hapankaalia menemällä mahdollisimman suureen ruokakauppaan.
FF-IA |
AJASSA -SIVULLE