Suomessa on ollut historiallisesti yleensä vain 4-6 lääniä.

Eduskunta hyväksyi viisi lääniä



Eduskunta hyväksyi täpärästi lauantaina 7.12. viisi uutta suurlääniä nykyisten 11 tilalle. Samalla Suomeen syntyy 15 elinkeinokeskusta. Kuumista tunteista huolimatta viisi lääniä ei ole mitään uutta. Sen verran läänejä oli maassamme jo 1600-luvulla.

Hallituksen esitys viidestä suurläänistä ja 15 työvoima- ja elinkeinopiiristä läpäisi eduskunnan äänestyksen 101-95. Jo luvuista näkyy, ettei hallitusrintama pitänyt. Kokoomuksesta hallituksen esitystä vastaan äänesti 10 edustajaa, SDP:sta 14, vasemmistoliitosta kahdeksan, vihreistä seitsemän ja RKP oli kokonaisuudessaan eri mieltä kuin hallitus, jossa se istuu.

Uudet läänit ovat Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomen läänit sekä Oulu ja Lappi. Ahvenanmaa säilyy luonnollisesti omana maakuntanaan. Vääntö oli äärimmäisen tiukka, sillä suuressa valiokunnassa hallitus voitti äänin 13-12, mutta hävisi äänestyksen hallintovaliokunnassa.

Heimosota jatkuu tammikuussa

Hallituksen voittoa pidetään erityisenä meriittinä hallintoministeri Jouni Backmanille, joskin pääministerillä oli lobbauksessa keskeinen rooli. Toisen kerran Backmanin veri punnitaan ensi tammikuusta alkaen, kun uusille lääneille ryhdytään etsimään pääkaupunkeja, läänien tarkkoja rajoja ja maaherroja. Siinä ovatkin uuden, intohimoisen poliittisen heimosodan ainekset.

Kysymykset saattavat repiä puolueita pahastikin, sillä Keski-Suomen läänin maaherra Kalevi Kivistö ehätti jo eroamaan vasemmistoliitosta. Keskustaoppositio tulee taatusti ottamaan kaiken irti tästä uudesta näytelmästä. Syytettiinhän pääministeriäkin jo kiristyksestä ja lakikirjoja kaiveltiin esille.

Suuri läänien määrä poikkeus

Nykyinen läänien määrä on Suomen historiaa katsottaessa poikkeuksellisen suuri. Keskiajalla ja uuden ajan alussa Suomi oli jaettu linnalääneihin (4-5), jotka jakautuivat voutikuntiin.

Nykyinen läänijako perustuu vuoden 1634 hallitusmuotoon, jonka mukaan maa jaettiin neljään maaherrakuntaan ja Käkisalmen lääni oli Inkerinmaan kanssa erikoishallintoalueena. Vuonna 1775 Suomi jaettiin kuuteen lääniin. Läänien määrä lisääntyi yhdellä vuonna 1812, kun ns. Vanha-Suomi liitettiin takaisin Suomeen Viipurin lääninä.

Seuraava muutos tapahtui vuonna 1831, kun Häme ja Uusimaa erotettiin omiksi lääneikseen. Kyminkartanon lääni muutettiin Mikkelin lääniksi. Kahdeksalla läänillä pärjättiinkin sitten aina vuoteen 1918 saakka, jolloin Ahvenanmaata tehtiin oma lääni ja vuonna 1920 maakunta. Vuonna 1938 Oulu ja Lappi erotettiin omiksi lääneikseen.

Kymen lääni perustettiin menetetyn Viipurin tilalle vuonna 1945 ja siihen liitettiin osia Uudenmaan ja Kuopion lääneistä. Vuonna 1960 muodostettiin Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan - joka on erityisesti vastustanut uutta läänijakoa - läänit. Näin nykyiseen 11 lääniin päästiin vain vajaat 40 vuotta sitten.

ILKKA AHTOKIVI
8.12.1996


OTSIKKOSIVULLE