Maailman unohtama sisällissota on jatkunut Sudanissa vuosikymmenet

Unohdettu sota


Yksi maailman unohdetuista sisällissodista jatkuu vuodesta toiseen Sudanissa, jossa etelän mustat alueet pyrkivät irti pohjoisen islamilaisesta hallinnosta. Kumpikaan osapuoli ei ole pystynyt voittamaan sotaa. Nyt pessimistit pelkäävät sen laajenevan valtioiden väliseksi, koska naapurimaat tukevat Sudanin sissiliikkeitä.


Afrikan suurin maa, Sudan, on käynyt veristä sisällissotaa liki keskeytyksettä itsenäistymisestään asti.

Maa on jakaantunut jyrkästi kahtia - maantieteellisesti, kielellisesti, uskonnollisesti ja rodullisesti. Pohjoiset alueet ovat lähinnä arabiaa puhuvien muslimien hallussa. Eteläinen Sudan, on säilynyt ”Sud”-nimisen suoalueen takana joko afrikkalaisia alkuperäisuskontoja tai lähetystyön tuloksena kristinuskoa tunnustavien mustien rotujen alueena.

Valta on aina ollut pohjoisessa, eivätkä etelän ihmiset koskaan ole luottaneet pohjoisosien vallanpitäjiin. Historian valossa se ei ole mikään ihme: kuuluivathan Sudanin päällimmäisiin vientituotteisiin entisaikaan orjat. Tässä liiketoiminnassa työnjako oli selvä: kauppiaan rooli oli varattu pohjoisen arabeille, tuotteen osa etelän mustille.

Lyhyt rauhankausi katkesi ääri-islamilaisuuteen

Kun maa itsenäistyi, etelä alkoi välittömästi pyrkiä omille teilleen. Syttyi sisällissota, joka kesti vuosikymmeniä. Raskaiden sotavuosien väsyttämät osapuolet saivat välillä aikaan rauhan, jossa etelälle myönnettiin pitkälle menevä autonomia.

Rauhantila ei kestänyt kuitenkaan edes paria vuosikymmentä. Uudet hallitukset alkoivat alkoi rajoittaa etelän autonomiaa. Lisäksi ne omaksuivat ääri-islamilaisen politiikan.

Kun islamilaisia silpomisrangaistuksia alettiin kohdistaa myös pohjoisessa tuomittuihin eteläsudanilaisiin, etelän mitta täyttyi taas. Miehet kaivoivat aseet esiin kätköistään ja itsenäisyystaistelu alkoi jälleen.

Sudania hallitsee nälkä ja islam

Sudanissa valtaa pitää Kansallinen Islamilaisrintama (NIF). Maan uskonnollinen johtaja on Hassan al-Turabi. Tänä vuonna hänet on nyt nimetty myös muodolliseen valta-asemaan, parlamentin puhemieheksi.

Sudanin talous on retuperällä ja vuotuinen inflaatio pyörii jossain 150 ja 200 prosentin välillä. Pääkaupungissa Khartoumissa on ollut leipämellakoita, ja mielenosoitukset ovat olleet yleisiä tänä syksynä.

Sotatoimialueilla etelässä ja vuoristoissa tilanne on erityisen kurja. World Food Programme’n mukaan Etelä-Sudanissa puoli miljoonaa ihmistä näkee nälkää Etelässä, Valkoisen Niilin tulvat tuhosivat peltoja ja kyliä, aiheuttaen kärsimyksiä 25 000 ihmiselle. Hallituksen asettamat lentorajoitukset ovat kuitenkin rajoittaneet avun jakelua. Ongelmia on niin ikään Länsi-Sudanissa ja Punaisen meren rannan vuoristoalueilla.

Sisällissota vaikeuttaa talouden korjaamista. Suuri osa etelän kylistä on tuhottu, kansainväliset tarkkailijat sanovat, että alueella kulkee sadantuhannen nuoren pojan kulkurijoukot - tuhottujen kylien poikia, taisteluissa kuolleiden ihmisten lapsia, joilla ei ole paikkaa minne mennä. Hallitus käyttää sotaan arviolta miljoona dollaria päivässä ja se estää hyödyntämästä eteläosien öljyä ja hyviä viljelymaita.

Sota leviää kohti pohjoista

Verinen sisällissota etelässä jatkuu tälläkin hetkellä. Se polkee kuitenkin paikoillaan: sotilastarkkailijoiden mukaan kapinaliike saa jalansijaa sateiden aikaan, mutta kuivalla kaudella pohjoisen teknisempi armeija ottaa alueet takaisin.

Etelän kapinaliikettä johtaa USA:ssa opiskellut John Garang. Hallitus on onnistunut pilkkomaan etelän joukkoja tekemällä erillisrauhat joidenkin John Garangin johtamasta Sudanin Kansan Vapautusarmeijasta SPLA:sta eronneiden fraktioiden kanssa.

Hallitusta vastaan taistelee myös muita opposition armeijoita. Sudanin opposition yhteistyöjärjestö NDA perusti lokakuussa sotilaallisen koordinaatioryhmän, johon kuuluvat edustajat Garangin SPLA:sta, Sudan Allied Force’sta (SAF, Beja Congressista ja yhteistyöjärjestö NDA:sta.

Sudan Allied Forces (SAF) on tehnyt iskuja Itä-Sudanissa Kassalan alueella. Myös NDA:n joukot ovat iskeneet alueella. Spontaaneita taisteluita ja väkivaltaisuuksia on esiintynyt myös lännessä, Etelä-Darfurissa.

Naapurit mukana pelissä

Tarkkailijat pelkäävät, että Sudanin sisällissota saattaa levitä valtioiden väliseksi sodaksi. Naapurimaat nimittäin tukevat selvästi Sudanin hallituksen vastaisia joukkoja, ja Sudan vastavuoroisesti niissä toimivia sissiliikkeitä.

Naapureidensa Ugandan, Etiopian ja Eritrean kanssa Sudanilla on lievästi sanottuna viileät suhteet. Esimerkiksi Eritrea tukee avoimesti Sudanin opposition yhteenliittymää National Democratic Alliance’a (NDA) ja erityisesti Abd el Azzis Khaledin johtamaa Sudan Allied Foreces’ia (SAF).

Myös Garangin SPLA saa vankkaa tukea naapurimailta. Uganda tukee SPLA:ta, koska Garang taas auttaa Ugandan hallitusta taistelussa ugandalaisen ”äärikristillisen” sissiliikkeen Herran Vastarintaliikkeen (LRA) kanssa.

Sudanin uskotaan vastavuoroisesti tukevan Herran Vastarintaliikettä - kun naapurisuhteet vaativat, uskonnolliset erimielisyydet saavat väistyä.

Sudanissa yritettiin tiettävästi elokuussa vallankaappausta. Tarkkailijoiden mukaan hankkeen ydin oli Port Sudanin ilmavoimien tukikohta. Ilmeisesti hanke oli ollut hallituksen tiedossa jo jonkin aikaa, koska alue pystyttiin nopeasti eristämään ja hanke tukahduttamaan. Sudanin hallituslähteet ovat syyttäneet kaappausyrityksen taustavoimaksi Eritreaa.

Suhteet suureen pohjoisnaapurin Egyptiin ovat paremmat, mutta silti ongelmalliset. Egypti nimittäin uskoo Sudanin suojelevan ääri-islamilaisia terroristeja, jotka yrittivät murhata Egyptin presidentti Hosni Mubarakin. Egypti ei kuitenkaan tue etelä-sudanilaisten itsenäisyyshankkeita, koska sillä on hyvä sopimus Niilin vesivarojen jaosta Sudanin nykyjohdon kanssa. Jos etelä itsenäistyisi, Egyptin veden saannissa voisi tulla ongelmia.

Avainkysymys on, aktivoituuko USA?

Yhdysvaltojen mielestä Sudan on maailman suurimpia islamilaisen terrorismin tukijoita ja koulutusleirien pesiä. USA on vaatinut voimakkaasti mm. YK:ta panemaan voimaan uhkaamansa lentokieltosanktiot Sudanin alueelle.

Mutta odotettavissa voi olla muutakin. Washington Postin (10.10) mukaan USA on koventamassa linjaansa Sudanin hallitusta vastaan. Lehden mukaan USA antaa yhteensä 20 miljoonan dollarin edestä tukea SPLA:ta tukeville Etiopialle, Eritrealle ja Ugandalle.

Virallisesti USA puhuu tosin vain siitä, että tuen tarkoituksena on estää ”islamilaisen vallankumouksen” leviäminen naapurimaihin. Monet kuitenkin uskovat, että se on osa USA:n kovenevaa linjaa terrorismia tukevia hallituksia vastaan. Vaikka rahasummat eivät ole suuria, kyse olisi merkittävästä strategisesta uudelleenarvioinnista, joka toisi ajanmittaan suuria lisäongelmia Sudanin nykyjohdolle.

LAURI KAIRA
20.12.1996


OTSIKKOSIVULLE