PääkirjoitusPolitiikkaKotimaaUlkomaatTalousTiedeKolumnitAjassaSisältö
Haku Verkkouutisista
RSS
Tiede 

Tutkijanuralla eteneminen edelleen hidasta

Tutkijanaisten määrä lievässä nousussa

PP, 7.11.2003


Naisten osuus yliopistojen tutkijakunnassa on kasvanut huomattavasti vuosina 1990-2002. Kasvu on ollut 32 prosentista 45 prosenttiin. Kun huomioon otetaan naisten tutkijankoulutuksen kasvu, on kehitys kuitenkin ollut hyvin hidasta.

Naisten eteneminen tutkijauran huipulle asti ei ole suoraviivaista. Suomessa luonnontieteiden ja tekniikan aloilla virassa olevista professoreista naisia on noin 8 prosenttia, eikä lisäystä ole kymmenessä vuodessa tapahtunut juurikaan.

Eniten naisia on humanististen alojen professoreiden joukossa (31 %) sekä yhteiskuntatieteiden (23 %) ja lääke- ja hoitotieteiden (21 %) aloilla. Kaikkiaan professoreista naisia oli vuonna 2002 vain 21 prosenttia, mikä on toisaalta Euroopan kärkeä.

Naisia on suhteellisesti eniten monialaisissa yliopistoissa, joissa yli puolet tutkimus- ja kehittämistoiminnassa työskentelevistä on naisia.

Naisia on viidennes teknillisissä korkeakouluissa ja yliopistoissa sekä kauppatieteellisissä korkeakouluissa. Poikkeus on Turun kauppakorkeakoulu, jossa naisia on professorikunnasta 36 prosenttia. Tiedot ilmenevät Suomen Akatemian erikoistutkija Hannele Kurjen selvityksestä Sukupuoli tutkimusjärjestelmässä, joka sisältyy Suomen Akatemian Suomen tieteen tila ja taso -katsaukseen.

Rakentellista vinoumaa palkkauksessa

Kurjen analysoimat palkkatiedot osoittavat rakenteellisen vinoutuman olemassaolon. Julkisen sektorin palkkavertailun mukaan naisprofessoreiden kuukausipalkka on 258-335 euroa alhaisempi kuin miesprofessoreiden.

Palkkaerot selittyvät naisten ja miesten sijoittumisella eri tieteenaloille, erilliskorvausten suuruudella ja naisten miehiä suuremmalla osuudella A26-palkkaluokassa.

Naisten heikohkoon asemaan ylimmässä tutkijakunnassa ja sinne rekrytointiin vaikuttanee professorikunnan hidas vaihtuvuus, professorien kutsumenettely ja määräaikaisten professuurien yleistyminen.

Ero miesten ja naisten koulutusalojen välillä syvenee

Suomen 25-64-vuotiaat naiset ovat suorittaneet miehiä enemmän sekä kolmannen asteen tutkintoja (36 % naiset ja 29 % miehet) että ylemmän korkea-asteen tutkintoja (16 % naiset ja 13 % miehet). Suomalaisten naisten osuus kolmannen asteen tutkinnoista on EU-maiden huippua ja osuus ylemmän korkea-asteen tutkinnoista on EU:n keskitasoa.

Naisten osuus yliopistojen opiskelijoista ja tutkinnon suorittaneista on kasvanut niin Suomessa kuin muualla. Suomessa naisten suosimia korkea-asteen tutkintojen koulutusaloja ovat lääke- ja hoitoalat, joiden osuus naisten suorittamista korkea-asteen tutkinnoista oli kolmannes vuonna 2000, sekä yhteiskuntatieteet. Myös muissa EU-maissa naisten suosituimmat koulutusalat ovat yhteiskuntatieteet ja lääke- ja hoitoalat.

Suomalaisten miesten suosituimmat koulutusalat ovat tekniikka ja yhteiskuntatieteet. EU:ssa kahden kärki on sama, joskin tekniikka jää miesten keskuudessa toiseksi.

Suomessa naisten osuus on lisääntynyt kaikilla muilla koulutusaloilla paitsi lääke- ja hammaslääketieteessä, missä naisten osuus akateemisista loppututkinnoista on ollut pitkään korkea. Naisten osuus on kasvanut myös koulutusaloilla, joilla miesten suorittamien tutkintojen absoluuttinen määrä on kääntynyt voimakkaaseen laskuun: teologia, kasvatusala, psykologia, maatalous-metsätieteellinen ja eläinlääketieteellinen.

On paljon naisvaltaisia aloja, joissa naisten osuus on 79 prosenttia, jopa 97 prosenttia, kuten humanistinen, kasvatusala, psykologia, terveystieteellinen, eläinlääketieteellinen ja farmasian koulutusala. Toisaalta edelleen viidennes tekniikan alalta valmistuneista on naisia.

Koulutusalat voimakkaasti eriytyneitä

Kurjen selvitys osoittaa, että Suomessa koulutusalat ovat tiukemmin eriytyneet sukupuolen mukaan kuin EU-maissa keskimäärin. Kurki pitää tätä eroa merkittävänä ja ongelmallisena.

Suomalaisten naisten korkeakoulutuksen määrällisesti voimakkaan kasvun rinnalla on nähtävissä koulutusalojen kaksijakoinen kehitys: yhtäältä koulutusalat pysyvät entistä tiukemmin sukupuolenmukaisina, jolloin ero miesten ja naisten alojen välillä syvenee, toisaalta aikaisemmin sukupuolijakaumaltaan tasaiset tai miesvaltaiset koulutusalat naisistuvat.

Naiset väittelevät tohtoreiksi vähemmän kuin miehet, mutta tilanne on muuttumassa. Koska naisten osuus uusista tohtorintutkinnoista on pienempi kuin naisten osuus perustutkinnoista, ei tohtorintutkinnon tasolla ole löydettävissä yhtä paljon selvästi naisvaltaisia aloja kuin perustutkinnon suorittaneiden jakaantumisesta. Naisten osuus on yli 80 prosenttia vain terveys- ja hammaslääketieteen aloilla.

Tilastot osoittavat myös, että miesvaltaisella tekniikan alalla naiset väittelevät lähes yhtä paljon kuin miehet. Myös muilla luonnontieteiden ja niitä soveltavien tieteiden alueilla naiset ovat kohtalaisen aktiivisesti lähteneet suorittamaan jatkotutkintoja.

Naisvaltaisilla koulutusaloilla naisten väittelyaktiivisuus on huomattavan alhainen tai keskimääräistä alhaisempi. Naisvaltaisilla aloilla naiset suuntautuvat miehiä useammin sellaisiin työtehtäviin, joihin jatko-opiskelu ei ole helposti kytkettävissä tai joissa tohtorintutkintoa ei pidetä erityisenä ansiona.

Copyright Verkkouutiset - ISSN 1458-4441Suomen Kansallisverkko OyMediakorttiPalautelomake