Kiusaaja voi olla sosiaalisesti älykäs

PP, 7.3.2003

Kiusaaminen kuten juonittelu ja juoruilu vaativat ihmissuhdetietotaitoa, sosiaalista älykkyyttä, sosiaalista tarkkanäköisyyttä ja joustavuutta eri tilanteissa. Kiusaaja voi äärimmillään olla laskelmoiva, sosiaalisia taitojaan muiden vahingoittamiseen käyttävä sosiopaatti tai hyväuskoisia naisia harhauttava "Auervaara", ilmenee Turun yliopistossa tehdystä väitöskirjasta.

Aggressio tuo helposti mieleen äkkipikaisen nyrkin tai puukon heilahduksen, mutta paljon tavallisempaa on osoittaa suuttumustaan nimitellen ja haukkumalla. Näiden suorien aggressiomuotojen ohella suuttumusta voidaan ilmaista käyttämällä ns. epäsuoraa aggressiota.

Kun suoralle aggressiolle on tyypillistä se, että hyökkääjä ja kohde ovat kasvotusten, niin epäsuora aggressio on luonteeltaan peitettyä ja naamioitua. Se on usein ilmiasultaan sosiaalista manipulaatiota ja kohdistuu uhrin koulu-, työ- ja ystävyyssuhteisiin, joita käytetään välineenä vahingon tuottamisessa.

Juoruilu, ryhmästä ulos sulkeminen ja eristäminen, uhrin ystävyyssuhteiden rikkominen, juonittelu sekä muu selän takainen vehkeily kuuluvat tämän aggressiotyypin malliesimerkkeihin. Epäsuoraa manipulatiivista aggressiota on psykologiassa tutkittu huomattavasti vähemmän kuin aggression suoria ilmaisutapoja.

Turun yliopiston psykologian laitoksella toteutettiin osana Ari Kaukiaisen väitöskirjatyötä tutkimussarja, jonka tavoitteena oli selvittää manipulatiivisen epäsuoran aggression ilmenemistä arkipäivän tilanteissa koululuokissa ja työpaikoilla.

Lisäksi tutkittiin epäsuoran aggression taustaedellytyksiä: yksilön sosiaalista älykkyyttä ja empatian puutetta, sekä epäsuoran aggression kohteena olemisen seurauksia yksilön psyykkiselle hyvinvoinnille. Tutkimukseen osallistujat olivat iältään 10-, 12- ja 14-vuotiaita koululaisia, sekä julkisella sektorilla työskenteleviä työikäisiä aikuisia. Kaikkiaan osatutkimuksissa oli mukana yli 1000 koululaista ja liki 200 työikäistä.

Epäsuora aggressio edellyttää sosiaalista älyä

Tulosten mukaan sosiaalisten suhteiden manipulaatio - epäsuora aggressio - edellyttää erilaisia sosiaalisia taitoja kuin suora aggression ilmaisu. Esimerkiksi juonittelu ja juoruilu vaativat ns. ihmissuhdetietotaitoa, sosiaalista älykkyyttä, kuten tilannetajua, sosiaalista tarkkanäköisyyttä ja joustavuutta eri tilanteissa.

Ääriesimerkkeinä voivat olla laskelmoiva, sosiaalisia taitojaan muiden vahingoittamiseen käyttävä sosiopaatti tai hyväuskoisia naisia harhauttava "Auervaara". Molemmat omaavat riittävästi ihmissuhteiden "pelisilmää", jota hyödyntää omien päämäärien ja tavoitteiden toteuttamisessa.

Onneksi sosiaalista älykkyyttä käytetään kuitenkin suurimmaksi osaksi ristiriitatilanteiden rauhanomaiseen ratkaisemiseen. Se, miten ja mihin yksilö sosiaalista älykkyyttään käyttää, riippuu muun muassa tilanteesta ja hänen muista persoonallisuuden piirteistään, kuten moraali- ja empatiatasosta. Tutkittujen koululaisten parissa empatia vähensi yksilön aggressiivisuutta, niin suoraa kuin epäsuoraakin aggressiota.

Väitöstyön tutkimustulokset eivät myöskään tukeneet käsitystä koulukiusaajista erityisen sosiaalisesti taitamattomana ryhmänä. Saatujen tulosten valossa näyttäisi siltä, että kiusaajista on löydettävissä erilaisia alaryhmiä. Jotkut heistä sopivat perinteiseen kuvaan sosiaalisesti taitamattomista kiusaajista, kun taas joidenkin kiusaajien sosiaalisessa pätevyydessä ei välttämättä ilmene puutteita.

Työpaikoilla aggression epäsuorat ilmaisutavat olivat yleisempiä kuin suorat tavat. Tällöin saatettiin esimerkiksi kyseenalaistaa suuttumuksen nostattajan arvostelukyky tai suomia hänen työsuoritustaan ilman todellista syytä. Näin aggressio pyritään naamioimaan rationaaliseksi toiminnaksi.

Epäsuoran ja suoran aggression kohteena olemisen koettiin aiheuttavan muun muassa kielteisiä fyysisiä oireita, vähentävän keskittymiskykyä, aiheuttavan tunne-elämän vaikeuksia ja ihmissuhdeongelmia, niin työssä kuin työn ulkopuolellakin.

Kaukiaisen väitöskirja tarkastettiin Turun yliopistossa perjantaina

Kerro kaverille

Tiede

Tulosta