Ulosteet uhkaavat Karibian koralliriuttoja

PETE PAKARINEN, 19.6.2002

Jätevedet ovat oletettua pahempi uhka koralliriutoille. Karibian merellä yli 90 prosenttia yhden Acropora-lajin koralleista tappanut bakteeri on sama, joka viihtyy ihmisten ulosteissa.

Hirvensarvikoralli (Acropora palmata) oli kerran Karibian yleisimpiä korallilajeja. Kymmenen vuoden aikana yli 90 prosenttia lajin koralleista on sairastunut valkorokko -nimiseen tautiin ja kuollut.

Valkorokko voi tappaa jopa kymmenen neliösenttiä korallin pinnasta vuorokauden aikana. Keskimäärin sen etenemisnopeus on 2,5 neliösenttiä vuorokaudessa.

Taudissa pehmytkudos ikäänkuin sulaa korallin tukirangan ympäriltä, kuvaa James Porter Georgian yliopistosta. Tutkijaryhmä raportoi havainnoistaan Proceedings of the National Academy of Sciences -tiedejulkaisussa.

Porterin ryhmä kasvatti sairastuneista koralleista ottamiaan mikrobeja laboratoriossaan. Yksi valkorokon aiheuttavista bakteereista (Serratia marcescens) osoittautui samaksi, jota löytyy ihmisen ulosteista. Tämä on ensimmäinen kerta kun suolistobakteerin on havaittu vahingoittavan selkärangatonta merieliötä.

Merten punapuu

Hirvensarvikoralli on eräänlainen riuttojen jättiläispunapuu. Se kasvaa suhteellisen kookkaaksi ja leveäksi tarjoten näin suojaa useille muille lajeille.

Se elää yleisimmin alle kuuden metrin syvyydessä ja vain harvoin yli 15 metriä syvällä.

Acropora-heimon koralleja esiintyy laajalla vyöhykkeellä päiväntasaajan ympäristössä. Niitä pidetään selviytymiskykyisinä monenlaisissa ympäristöissä.

Tutkijat korostavat, että Serratia marcescens ei välttämättä ole ainoa valkorokon aiheuttaja tai aiheuttaja ylipäätään. On olemassa mahdollisuus, että bakteeri iskee jvasta muutenkin heikentyneeseen koralliin.

Yhtä kaikki havainto panee kiinnittämään entistä enemmän huomiota jätevesien puhdistukseen. Floridan alueella ongelmana on, että jätevedet johdetaan usein saostuskenttien kautta mereen. Näin bakteeristo jää helposti henkiin.

Koralliriutta on herkkä ja hidaskasvuinen ekosysteemi. Niiden vähenemisestä on syytetty muun muassa ilmastonmuutosta. Pienet muutokset vesien lämpötiloissa ja virtauksissa vaikuttavat korallien hyvinvointiin.

Niinikään kasvava turismi,liikenne ja kalastus uhkaavat riuttoja lisäten niiden mekaanista kulumista. Kalakantojen väheneminen lisää myös levänkasvua, joka vähitellen tukehduttaa koralleja.

Kerro kaverille

Tiede

Tulosta