Poikasten virukset romahduttivat haahkakannan

PP, 17.3.2009

Haahkakannat ovat romahtaneet kymmenen vuoden aikana noin puoleen, kertoo Suomen ympäristökeskus. Merilintukannoissa on tapahtunut muitakin muutoksia, joista näkyvimpiä on merimetsokantojen kasvu.

Merimetso on runsastunut nopeasti pitkin rannikkoa. Samoin valkoposkihanhien kanta on kasvanut Etelä-Suomessa. Myös isojen lokkien lisääntyminen ja niiden ravinnonhankintatapojen muuttuminen ovat aiheuttaneet keskustelua.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt haahkakantojen romahdus noin puoleen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Myös monien muidenkin lintulajien esiintymisessä ja runsauksissa on tapahtunut suuria vaihteluita merialueillamme.

Esimerkiksi merimetso on hyötynyt Itämeren rehevöitymisestä ja kalakantojen muutoksesta, sille on enemmän sopivaa ravintoa tarjolla. Ihminen vaikuttaakin monella tavoin suoraan tai epäsuorasti lintukantojen kehitykseen.

Sinisimpukkaa syövä haahka on puolestaan kärsinyt lentopoikastappioista, joita aiheuttavat virustaudit. Virustautien syynä on poikasten heikentynyt immunologia. Tämä taas saattaa yhdistyä meren tilaan, esim. metalli- ja hivenaineiden liialliseen määrään ympäristössä.

Saaristolinnuston seuranta uusiksi

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus ja Luonnontieteellinen keskusmuseo ovat uudistamassa saaristolinnuston seurantaa Suomen merialuilla Virolahdelta Tornioon.

Uuteen seurantaverkostoon kuuluu nelisenkymmentä saaristolinnuston seuranta-aluetta, joiden pesimälinnusto lasketaan 1-3 vuoden välein. Näin saadaan kattavaa tietoa lintukantojen vaihtelusta. Laskentaa tekevät niin tutkijat, viranomaistahot kuin lintuharrastajat ja heidän toimintaansa tukevat taloudellisesti monet rannikkokaupungit ja teollisuusyritykset.

Nyt käynnistyvä seuranta on jatkoa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen aiemmin tekemälle seurantatutkimukselle. Uudistetun seurantaverkoston etuja ovat paitsi ajantasainen tieto ja tiedon nopea hyödynnettävyys, myös verkoston edustavuus ja pysyvyys.

Uudistettu seuranta pohjautuu vanhoille jo kerätyille aineistoille, joten pitkät aikasarjat esimerkiksi haahkojen pesinnän onnistumisesta Suomenlahdella saavat jatkoa. Laskennat käynnistyvät toukokuussa, tuloksia on jo saatavissa syksyllä sekä vertailevaa tietoa karttuu vähitellen vuosien kuluessa. Kerätty tieto on tutkijoiden, viranomaisten ja rahoittajien sekä - mahdollisuuksien mukaan - muidenkin kiinnostuneiden käytössä.

Kerro kaverille

Tiede

Tulosta