PääkirjoitusPolitiikkaKotimaaUlkomaatTalousTiedeKolumnitAjassaSisältö
Nettistudio
Haku Verkkouutisista
RSS
Tiede 

Metsät kasvamaan nopeammin geenien avulla

SH, 12.3.2009


Jos metsät saataisiin kasvamaan nopeammin, metsäteollisuuden käyttöön ei tarvitsisi raivata metsiä nykyisellä kiihtyvällä tahdilla. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa tarkastellaan puiden kasvuun vaikuttavia geenejä ja pyritään löytämään keinoja metsän kasvun tehostamiseen.

- Lyhyellä tähtäimellä ajatellen teollisuudesta on valtavasti hyötyä. Mutta aina, kun tuhoamme jonkin maa-alan tai metsäalan, tuhoamme samalla miljoonia vuosia koskemattomana olleen ekosysteemin, toteaa Helsingin yliopiston professori Yrjö Helariutta.

Metsien hyötykäyttö ja metsäteollisuus ovat Suomelle elintärkeitä, mutta metsäraaka-aineen riittävyys tulevaisuudessa pohdituttaa. Helariutan johtamassa Kestävä Energia SusEn -tutkimusohjelmassa selvitetään, miten metsän kasvua voitaisiin tehostaa ja nopeuttaa uusimman geenitiedon valossa.

- Metsänjalostusta on tehty vasta vähän aikaa, vain noin sata vuotta. Sen sijaan viljelykasvien kohdalla jalostustyötä on tehty pidempään. Esimerkiksi maissin ja vehnän nykyiset viljelymuodot ovat aivan erilaisia kuin alkuperäiset. Uuden geenitiedon avulla metsää voidaan pystyä viljelemään tulevaisuudessa kuten viljaa.

Kasvua nopeuttavia geenejä voitaisiin siirtää puihin

Tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää paremmin puiden kasvua sääteleviä geenejä. Tiedon avulla voitaisiin saada mahdollisimman paljon irti niistä maa- ja metsäalueista, jotka on jo raivattu ihmisen käyttöön.

Tutkimusprojektissa on tutkittu lituruohon kasvuun vaikuttavia geenejä. Jos tutkimus rajoitettaisiin pelkkiin puihin, geenien vaikutukset ja periytyminen nähtäisiin vasta kymmenien vuosien kuluttua, kun metsään kasvaisi uusi puusukupolvi.

- Kaikilla kasveilla on samanlaiset perusrakenteet, ja samat geenit näyttävät olevan vastuussa sekä puiden että lituruohon kasvun säätelystä, Helariutta sanoo.

- Lituruoho on kasvimaailman banaanikärpänen: se on hyvä tutkimuskohde, sillä se kasvattaa uuden sukupolven kahdessa kuukaudessa. Sitä voidaan käyttää puiden rakenteen ja kehittymisen selvittämiseen samalla tavalla kuin ihmisen rakennetta on tutkittu banaanikärpästen avulla.

Vaikka kerran hakattua metsää ei saadakaan enää palautettua luonnonmukaiseksi, sitä voidaan uudistaa ekologisesti luomumetsänhoidon keinoin. Kasvua säätelevien geenien ymmärtäminen tarjoaa kuitenkin nopeamman tavan uudistaa metsää ja tehostaa kasvua.

- Kasvuun vaikuttavia geenejä voidaan esimerkiksi siirtää valittuihin puihin nopeuttamaan niiden kasvua. Käyttöön voidaan myös seuloa ne puut, joissa geenit ovat jo vahvasti olemassa.

Nopeakasvuinen metsä luomumetsänhoitoa parempi

Nopeakasvuiseksi jalostettu puu olisi teollisuuden käyttöön vähintään yhtä hyvä kuin tavallinenkin puu. Puita voitaisiin jalostaa teollisuuden ehdoilla samaan tapaan kuin peltokasveja.

- Oma näkemykseni on, että jos tietyltä pinta-alalta pystyttäisiin saamaan enemmän tuottavuutta irti, paine täysin luonnontilaisten metsäalojen hakkaamisen vähenisi. Toiminnan tehostamisesta jo menetetyillä alueilla johtaisi siihen, että meidän ei tarvitsisi vallata yhtä kiihtyvällä rytmillä biodiversiteetiltään tärkeitä alueita, professori Yrjö Helariutta toteaa.

Ratkaisuksi on esitetty luomumetsänhoitoa. Helariutta suhtautuu siihen kuitenkin kriittisesti ja näkee nopeakasvuisen metsän luomumetsänhoitoa kestävämpänä kehitysmuotona.

- Kun metsäalue on jo menetetty, on ihan sama, millaista geneettistä materiaalia sille laitetaan, sillä olemme jo peukaloineet luonnon järjestystä. Alueen tarkoituksena on tuottaa ihmisen käyttöön hyvin kasvavaa metsää ja raaka-ainetta sekä hillitä painetta hakata luonnontilassa olevaa metsää.

Copyright Verkkouutiset - ISSN 1458-4441Suomen Kansallisverkko OyToimitusPalautelomake