Ensimmäinen keuhkonsiirto lapselle Suomessa
IKK, 18.5.2007
HYKS:n Lastenklinikalla koettiin historiallinen hetki, kun huhtikuussa tehtiin yhdistetty sydämen ja keuhkojen siirto 14-vuotiaalle nuorelle. Siirto onnistui hyvin ja potilas on jo kotiutunut sairaalasta.
Suomen ensimmäinen keuhkonsiirto aikuispotilaalle tehtiin vuonna 1990. Tietotaitoa lasten keuhkonsiirtojen aloittamiseksi olisi ollut aiemminkin, mutta esteeksi on muodostunut sopivan siirrännäiselimen saaminen. Maksansiirrossa aikuisen maksaa voidaan pienentää lapselle sopivaksi, sydämensiirtoa tarvitsevan potilaan oma sydän on useimmiten sairauden aikana laajentunut, joten aivan pienelle lapselle mahtuu hieman isomman lapsen sydän ja isommalle lapselle jopa pienen aikuisen sydän. Keuhkojen siirrossa koko on ratkaiseva tekijä; siirrettävien keuhkojen koko ei voi poiketa kovin paljoa potilaan omien keuhkojen koosta. Ensimmäinen keuhkonsiirto tehtiin potilaalle, jolla pitkällinen sydänlihassairaus oli johtanut vaikeisiin ja pysyviin keuhkoverenkierron ja -verisuoniston muutoksiin. Tässä tilanteessa pelkkä sydämensiirto ei olisi riittänyt, vaan tarvittiin sekä sydämen että keuhkojen siirto. Lapsilla sydämen siirron aiheena on joko sydänlihassairaus eli kardiomyopatia tai synnynnäinen sydänvika. Lasten keuhkonsiirron yleisin syy maailmanlaajuisesti on kystinen fibroosi eli periytyvä keuhkoputkien rauhastiehyiden arpeutuminen. Suomessa tämä sairaus on harvinainen ja johtaa harvoin lapsuusiässä keuhkonsiirtoon. Meillä yleisin syy on pienten keuhkoverisuonten pysyvä arpeutuminen joko synnynnäisesti, synnynnäisen sydänvian seurauksena tai sydänlihassairauteen liittyneenä, kuten nyt siirron saaneella potilaallakin oli. Kaikki lasten elinsiirrot on Suomessa keskitetty Lastenklinikalle. Tähän mennessä Suomessa on tehty lapsille 202 munuaisensiirtoa, 94 maksansiirtoa, 7 yhdistettyä munuaisen ja maksansiirtoa, 52 sydämensiirtoa ja 1 yhdistetty sydämen ja keuhkojen siirto.
|
Pääkirjoitus
