PääkirjoitusPolitiikkaKotimaaUlkomaatTalousTiedeKolumnitAjassaSisältö
Haku Verkkouutisista
RSS
Tiede 

Kumpi oikeampi: asti vai saakka?

PP, 25.4.2007


Jos joku on pohtinut, onko oikeammin sanoa "asti" kuin "saakka", vaiko päinvastoin, niin tuore väitöskirja voi huojentaa mieltä. Sen mukaan sanat ovat esiintyneet lähes täydellisinä synonyymeinä kirjakielemme alusta asti. Tai siitä saakka.

Täydellinen synonymia tarkoittaa sitä, että synonyymiparin sanat voivat korvata toisensa missä tahansa kontekstissa ilman, että ilmauksen merkitys millään tavalla muuttuu, toteaa Pia Päiviö.

Täydellistä synonymiaa ei yleisesti pidetä mahdollisena. Vaikka sitä ajoittain esiintyisikin, synonyymiparin jommankumman sanan merkitys useimmiten pikkuhiljaa alkaa muuttua, tai sen käyttö alkaa supistua, jäädä pois ja muuttua niin, että sitä esiintyy tietyissä erikoistilanteissa.

Päiviön tutkimuksesta käy ilmi, että partikkelit asti ja saakka ovat esiintyneet aivan kirjakielen historian ensimmäisissä teksteissä. Asti on läpi kirjakielen historian ollut aina frekvenssiltään yleisempi. Kuitenkin molempia sanoja on aina esiintynyt.

Tutkimus perustuu suomen kielen murteista koostettuun aineistoon, vanhan kirjasuomen aineistoon ja 1800-luvulla kirjoitetun kielen aineistoon sekä nykykirjakielen aineistoon. Näissä eri korpuksissa asti ja saakka esiintyvät käytöltään ja merkitykseltään hyvin synonyymisesti.

Suurten korpusten antama kuva ei kuitenkaan kerro mitään siitä, miten yksi yksittäinen kielenpuhuja asti- ja saakka-sanojen käyttöön suhtautuu. Vaikka sanat voisivatkin korvata toinen toisensa yleisellä kielen tasolla missä tahansa yhteydessä, ajatteleeko yksi yksittäinen kielenpuhuja myös näin.

Idässä asti ja lounaassa saakka

Koska asti on itämurteiden puolella yleisempi ja saakka lähinnä lounaismurteiden alueella selkeästi tunnetumpi, näyttää siltä, että murretausta ja muut sosiaaliset tekijät määräävät, kumpaa sanaa kukin mieluimmin käyttää ja kumpi sana sopii paremmin kunkin puhujan suuhun. Asti- ja saakka-sanojen käytöllä ei siis erityisemmin ole eroa.

Suomen kielen sanakirjat määrittelevät asti- ja saakka-sanojen funktioksi rajan ilmaisemisen, mutta Päiviö selvittää laajan tutkimusaineiston analyysin kautta, että asti- ja saakka-sanoilla on muitakin funktioita lauseessa.

Sanat eivät ainoastaan ilmaise tai korosta rajaa vaan saavat myös aikaan sen, että lauseen ymmärretään kuvaavan liikettä, vaikka siinä ei liikeverbiä esiintyisikään, kuten lauseessa Minna ja Iida lauloivat patsaalle asti.

Asti ja saakka saavat lauseessa aikaan sen, että lause ymmärretään tekemisensä suhteen jatkumoluonteisena tiettyyn paikallissijoissa ilmaistuun paikkaan tai aikaan asti jatkuvana, kuten Luin iltaan asti tai Luin Tampereelle asti.

Päiviön väitöskirja tarkastetaan Turun yliopistossa lauantaina 28. huhtikuuta.

Copyright Verkkouutiset - ISSN 1458-4441Suomen Kansallisverkko OyMediakorttiPalautelomake