Finnveran vastuiden maa-, pankki- ja yritysriskit kasvavat

Vienti tökkii: Osa lisärahoituksesta voi jäädä käyttämättä

REINO SUMMANEN, 28.1.2009

Suomalaisyritysten vienti tökkii pahasti. Niin pahasti, että osa hallituksen tiistaina päättämästä viennin rahoituksen kolminkertaistamisesta voi jäädä käyttämättä. Näillä näkymin vientitakuiden määrä romahtaa, kun uudet kaupat ovat kiven alla, Finnveran viennin rahoituksesta vastaava varatoimitusjohtaja Topi Vesteri sanoo.

Hallitus esittää eduskunnalle Finnveran viennin jälleenrahoituksen valtuuksien korottamista 2,5 miljardilla eurolla 3,7 miljardiin euroon ja vastaavasti vientitakuiden vastuukaton nostamista 10:stä 12,5 miljardiin euroon tänä vuonna. Jälleenrahoitettaviin hankkeisiin tulee aina Finnveran vientitakuu.

- Valtuudet tulevat riittämään. Niitä voi jäädä jopa käyttämättä, Vesteri arvioi keskiviikkona.

Näkemystä tukee Suomen suurimman vientisektorin Teknologiateollisuuden ilmoitus uusien tilauksien romahtamisesta 40 prosentilla loka-joulukuussa edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Alan mukaan markkinatilanne jatkuu vaikeana vielä pitkään.

Toisin oli vielä viime vuonna: sitovien vientitakuutarjousten määrä lähes nelinkertaistui 6,3 miljardiin euroon.

- Emme odota vastaava menestystä kuluvalle vuodelle, Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä sanoi.

Vientitakuiden ja niihin liittyvien luottojen tarve hiipuu, kun vientituotteiden ostajat joko peruvat tai lykkäävät kauppojaan ja investointejaan epävarmojen tulevaisuuden näkymien vuoksi. Suomalainen osatoimittajakin kärsii, kun esimerkiksi jokin iso tehdashanke pannaan jäihin. Valmiiksi sovittu luotto ja sen takaus jäävät käyttämättä.

Toisaalta jälleenrahoittamisen aloittaminen lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen ja lähes neljällä miljardilla eurolla edesauttaa sitä, etteivät kaupat hevin kaadu ostajan rahapulaan. Jälleenrahoituksessa vientituotteen ostajan rahoittajapankit siirtävät osan (korkeintaan 50 %) asiakkaansa luotosta Finnveran tytäryhtiölle Suomen Vientiluotolle.

Rahoitus- ja takuuriskit kasvavat

Rahoitus- ja takuuvaltuuksien korottamisen kääntöpuolella ovat kasvavat rahoitusriskit. Finnvera ei vielä keskiviikkona kertonut viime vuoden luotto- ja takaustappioistaan muuta kuin sen, että ne ovat kasvaneet, mutta eivät mitenkään räjähdysmäisesti.

Tänä vuonna tappiot voivat sitten olla jo ihan toista kokoluokkaa kuin mihin Finnverassa on kuluvalla vuosikymmenellä totuttu. Ainakin yhtiöstä vastaavan työ- ja elinkeinoministeriön mukaan valtion osuutta Finnveran tappioista joudutaan korottamaan ”olennaisesti” tulevina vuosina.

Viime vuoden puolivuotiskatsauksessa yhtiön luotto- ja takaustappiot olivat nettona vain runsaat 17 miljoonaa euroa, josta valtio korvasi noin yhdeksän miljoonaa euroa.

Finnveran suurin riskikeskittymä on telakkateollisuudessa ja siellä erityisesti korealaisen STX:n Turun telakalla rakennettavat kaksi maailman suurinta loistoristeilijää. Alusten tilaaja on amerikkalainen Royal Caribbean Cruises.

Yhdysvaltan finanssikriisin mainingeissa Karibian risteilyjen ja alueen hotellien käyttöasteet ovat romahtaneet. Caribbean aloitti kulukuurin jo viime vuoden puolivälissä ja yhtiön kolmannen neljänneksen tuloskunto säilyi vielä ennallaan; rahaakin kassassa oli 1,2 miljardia dollaria.

Loistoristeilijöissä miljardivastuu

Hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan viime vuoden syksyllä siunaamat risteilijöiden rahoitus- ja takausvastuut nostavat Yhdysvaltain osuuden Finnveran maakohtaisista vastuista lähes kahteen miljardiin euroon, kaksi kertaa Venäjä-vastuita suuremmiksi.

Risteilijöiden valmistusaikaisen rahoituksen määrä on enimmillään 900 miljoonaan euroa, josta Finnvera takaa 525 miljoonaa euroa. Alusten luototus nousee 1,3 miljardiin euroon, josta Finnvera takaa 650 miljoonaa euroa. Vientirahoituksen takuista vastaa viime kädessä valtio.

Vesterin mukaan risteilijöitä – sen paremmin kuin muitakaan laivoja – ei Suomessa rakennettaisi ilman Finnveran rahoitusta ja takauksia. Risteilijätilauksen passaaminen olisi todennäköisesti lopettanut telakkateollisuuden Suomessa ja samalla olisi mennyt parikymmentä tuhatta työpaikkaa.

Maksuvaikeuksia Venäjällä

Finnveran miljarditakauksista Venäjällä noin neljännes kohdistuu pankkisektorille. Loput ovat noin 160 yrityksen ostolainojen takauksia. Vesterin mukaan maksuvaikeuksia on jo ollut, mutta suurilta yksittäisiltä mälleiltä on vielä vältytty.

Talouskriisin takia maariskit ovat kuitenkin kasvamaan päin ensimmäisen kerran pitkään aikaan. Luottoluokitukset rapisevat erityisesti mailla, joilla on suuret vaihtotaseen vajeet ja heikko pankkisektori. Luottoriskiä kasvattaa entisestään, jos maan vientitulot ovat yhden sektorin, kuten kaasun tai öljyn varassa.

Avunpyyntö kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle on lopullinen merkki maan luottokelvottomuudesta, ja siihen ovatkin joutuneet turvautumaan aika monet entiset vauhdikkaan kasvun taloudet, muun muassa Islanti.

Kerro kaverille

Talous

Tulosta