Valtio-omistaja panee optiojärjestelmät puntariin

MARGIT HARA, 28.2.2001

Suomesta on tullut optioiden luvattu maa ja optiojärjestelmät ovat tulleet jäädäkseen, mutta valtion omistajapolitiikka -seminaarissa pyrittiin hahmottamaan vaihtoehtoisia kannustinjärjestelmiä, jotka istuisivat piensijoittajankin oikeustajuun.

Vain kolmessa merkittävämmässä pörssiyhtiössä ei ole vielä optiojärjestelmää. Ilmarisen varatoimitusjohtaja Eero Heliövaara kysyi, ovatko järjestelmät onnistuneet omistajan kannalta.

- Suorissa optiomalleissa on vikana, että ne saattavat palkita ansiottomasti kurssikehityksestä, johon yritysjohdolla ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa. Pahimmillaan joudutaan tämänkeväiseen tilanteeseen, jossa järjestelmiä pyritään korjaamaan, koska toivottu kehitys ei toteutunutkaan.

Heliövaaran mukaan kannustinjärjestelmän tulee palkita ansaitusta menestyksestä ja optioita tulisi kohdentaa vain johdolle ja avainhenkilöille, ei hallitukselle eikä henkilöstölle.

Heliövaara esittää myös, että optiojärjestelmä tulisi nähdä jatkumona, jossa hyvissä ajoin ennen edellisen optiojärjestelmän erääntymistä luodaan uusi järjestelmä.

Nyrkkisääntönä hänen mielestään voisi olla, että omistajat hyväksyvät 10 vuoden ajalta omistuksensa laimentumisen esimerkiksi viidellä prosentilla.

Kokoomuksen ryhmäjohtaja Ben Zyskowicz osallistui kannustinjärjestelmäkeskusteluun toteamalla, että lausahdukset kuten "optiot eivät toimi" kuvastavat vääristynyttä ajattelua koko järjestelmän tarkoitusperistä. Kurssi ei ole kehittynyt, ei palkintoakaan tietenkään pitäisi tulla.
- Ei hullu ole se, joka pyytää, vaan se joka maksaa.

Johtaja Markku Tapio kauppa- ja teollisuusministeriöstä esitteli uudentyyppisiä osakesidonnaisia kannustemalleja, joiden avulla voidaan varmistaa, että yhtiön avainhenkilöt saavat palkkion keskitasoa paremmasta, ei keskitasoa huonommasta suorituksesta.

Palkkion saaminen vaatii pitkäjänteistä onnistumista ja erinomaisesta suorituksesta on saatavissa kunnon palkkio, jonka oikeutus on selvästi perusteltavissa ja joka johtaa avainhenkilöiden osakeomistukseen omassa yhtiössä.

Optioita on perusteltu yritysjohdon rekrytoinnin kannalta kilpailukykytekijänä.
- Mikäli kehitys on vahvasti painottumassa tällä tavalla, joudutaan harkitsemaan myös yritysjohdon kokonaispalkkausjärjestelmien sitomista entistä enemmän ja kiinteämmin yrityksen tuloksen ja arvon kehitykseen, Tapio sanoi.

Hallintoneuvostot joutavat historiaan

Suomalaisten oman erikoislaatuisen instituution, yritysten hallintoneuvostojen aika näyttäisi lipuvan historiaan, vaikka perinne palkita ns. hyviä veljiä ja joitakin sisariakin, etenkin kansanedustajia, valtionyhtiön hallintoneuvostopaikalla istuu tiukassa.

Valtion omistajapolitiikka -seminaarissa hallintoneuvostojen tehtäviä haluttiin valtion yritystenkin osalta sopeuttaa nykyoloihin. Sitä edellyttää kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikön Erkki Virtasen mielestä etenkin yritysten omistuksen kansainvälistyminen. Muissa pörssiyhtiöissä hallintoneuvostoista onkin jo luovuttu.

Hallintoneuvostoistaan ovat jo luopuneet esim. Enso, entinen Valmet ja Outokumpu, eikä toimi ole yrityksiä Virtasen mukaan romahduttanut. Kansanedustajien oikeutettua ja hyödyllistä tarvetta saada ensikäden tietoa yrityselämästä on voitava tyydyttää uusilla tavoilla.

Virtasen mukaan valtio-omistaja pyrkii kehittämään yhtiöitään myös yksityisiä sijoittajia kiinnostaviksi. Tuolloin osinkotuoton, arvonnousun ja likviditeetin merkitys korostuvat.

Valtionkin osakesalkkua saatetaan vastaisuudessa hoitaa käymällä aktiivista osakekauppaa. Virtasen mukaan tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että aamuisin vilkaistaan pörssikurssit ja päätetään, että tänään myydään.

Valtio-omistuksenkin puolella on kuitenkin tarpeen riittävä valmius tehdä nopeasti ja joustavasti päätöksiä, jotka ovat valtion omistamien yhtiöiden ja omistuksen arvon kehityksen kannalta perusteltuja tai jopa välttämättömiä. Tämä tarkoittaa käytännössä eduskunnan etukäteen myöntämää tiettyä liikkumavaraa.

Kansliapäällikkö kiistää julkisuudessa esitetyn valtionyhtiöiden myyntilistan. Valtion omistusta on mahdollista pienentää nykyisestään Kemirassa, Outokummussa ja Rautaruukissa, mutta tarkoituksena on säilyttää kohtuullisen merkittävä vähemmistöosakkuus. Valtio omistaa Kemirasta nyt 53 prosenttia ja Outokummusta ja Rautaruukista kummastakin 40 prosenttia.

Yhtiöiden hallitusten työskentelyä Virtanen kehittäisi valitsemalla niihin pääsääntöisesti yhtiön ulkopuolisia asiantuntijoita. Tähän liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö valmistelemassa asiantuntijapoolia tai resurssipankkia. Tätä kautta naisten osallistumisaste Virtasen mukaan ehkä kaksinkertaistuisi ilman kiintiöitäkin.

Mustavalkoista haukkumista

Soneran hallintoneuvoston varapuheenjohtaja, kansanedustaja Pirjo-Riitta Antvuori (kok.) edusti ainoana miesvaltaisen seminaarin naiskiintiötä moittimalla yleistä keskustelua hallintoneuvostojen roolista kovin mustavalkoiseksi. Hänestä on vaikuttanut siltä, että on trendikästä vastustaa valtionyhtiöitä.

Antvuoren mukaan valtion tehtävä on luoda yrityksille toimintaedellytykset, ei niinkään toimia yrittäjänä ja tavaroiden tuottajana. Tässä mielessä valtion yhtiöiden yksityistäminen on tarkoituksen mukaista ja välttämätöntäkin.

- Mediassa on annettu ymmärtää, että Soneran hallintoneuvosto on syy Soneran ongelmiin. Hallintoneuvosto olisi kyllä automaattisesti lakkauttanut itse itsensä, jos olisi voitu todeta, että kurssikehitys siitä lähtee nousuun, Antvuori totesi.

Sonerankin hallintoneuvosto on Antvuoren mielestä syytä lakkauttaa, kun sopiva ajankohta löytyy.

Sijoittajat eivät imartele

Seminaarin paneelikeskustelussa Sampo-Leonian konsernijohtaja Björn Wahlroos peräsi valtio-omistuksen edustajilta oikeutusta olla sijoittajia.
- Minulle on jäänyt epäselväksi, miksi valtion pitää olla sijoittaja, miksi valtiolla pitää olla varallisuustase.

- Oletteko ihan varmoja siitä, että äänestäjät tätä todella haluavat. Ei valtio ainakaan briljantin ylivertaisena ole sijoittajana dokumentoitunut, Wahlroos viittasi analyytikko Hannu Angervuon tilaisuudessa esittelemiin käyriin, jotka osoittavat, että sijoittajan näkökulmasta valtionyhtiöt ovat huonoja. Kaikki ovat jääneet viime aikaisessa kehityksessä alle Hex portfolio indeksin.

SAK:n apulaisosastopäällikkö Matti Viialainen puolusti valtionyhtiöitä hyvinä työllistäjinä, mutta yhtyi näkemykseen, jonka mukaan valtion omistajapolitiikka pitäisi keskittää kauppa- ja teollisuusministeriöön.

Kerro kaverille

Talous

Tulosta