Taloustoimittajat pohtivat median muuttumista

Deadline kuollut - uutiset tulevat reaaliajassa

EEVA HALTSONEN, SAARISELKÄ, 8.3.2008

Median tiedonsaanti ja tiedon jakaminen ovat muutamassa vuosikymmenessä kokeneet suuria muutoksia, jotka näkyvät katsomalla aikaa taakse päin. Deadline eli viimeinen aikaraja saada juttu julkaisuun näyttää olevan kuollut, kun media elää pitkälti online-ajassa. Jutut ja uutiset on heitettävä heti peliin; panttaaja häviää uutiskilpailun.

Finanssiuutisoinnin uutta ympäristöä on pohdittu kokeneiden toimittajien seminaarissa Saariselällä loppuviikolla. Vakuutusalan niin kutstutu kaamosseminaarit Lapissa on 28-vuotta sitten syntynyt idea, josta kasvoi vankka perinne.

Kaikki keskeiset vakuutusalan toimijat vuosikymmenten ajan ovat käyneet taloustoimittajien kanssa Saariselän, Levin tai Rukan tunturihotelleissa istumassa ja alan kysymyksistä inttämässä. Muutamille vakuutusjohtajille kutsu seminaariin on ollut enemmän uhka kuin haaste, tietävät sisäpiirilähteet.

Vakuutusala on nyttemmin muuttunut finanssialaksi ja kaamosseminaarin isännäksi on tulevina vuosina tarjolla pankki- ja vakuutusyhtiöiden uusi järjestö Finanssialan Keskusliitto - nimittäin jos perinteellinen kaamosseminaari istuu enää sen filosofiaan.

Kauas on tultu toimittaja Reino Paasilinnan vakuutusohjelmien ajoista 1960-luvulla. Uhka vakuutusyhtiöiden sosialisoinnista pani aikanaan vauhtia yhtiöiden lobbaustoimintaan ja ala säilyi yksityisenä.

1980 alkoivat kaamosseminaarit Lapissa, kun syntyi innovaatio saada Saariselän pieneen retkeilykeskukseen – mökki, sauna ja täyspimeys – asiakkaita talven, kesän ja ruskasesongin ulkopuolella, muistelee idean äiti, Vakuutuskeskusta vuosikymmenet palvellut ex-toimittaja Eeva Lankinen.

Ensimmäiset luennoitsijat Yrjö Niskanen ja Juhani Kolehmainen olivat vakuutusyhtiöissään silloin kakkosketjua, koska ykkösketju ei uskaltanut lähteä näin riskialttiiseen tilaisuuteen. Myöhempinä vuosina uskalsi, kun nähtiin, että konsepti toimi.

Vasta kolmantena päivänä kirjoitetaan

Kaamosseminaarissa oli vuosia vallalla kirjoittamaton sopimus: kolmipäiväisestä seminaarista ei tehdä juttuja ennen kuin kolmantena päivänä, lauantaina. Toimittaja Elsi Mustaniemi rikkoi Lankisen todistuksen mukaan hyvän perinteen ilmoittamalla yhdessä seminaarissa, että työnjohto, eli Uuden Suomen päätoimittaja Johannes Koroma, oli määrännyt, että joka päivältä on saatava juttu.

Se avasikin portit kiivaammalle uutiskilpailulle ja nk. skuuppaukselle. Moninaiset ovat olleet vakuutusalaa koskevat uutiset, jotka on päivätty Lappiin. – Skuuppeja tuli saunan lauteilta ja kuusen takaa, kuvasi Lankinen.

Vieraskirjasta uutinen

Muun muassa henkivakuutusyhtiö Apollon synty vuodettiin lehdistölle Kaamosseminaarissa. Se oli sen ajan kova sensaatio, muistuttaa Lankinen, varsinkin kun Sampo-yhtiön kerrottiin Kympin uutisissa hajoavan samana iltana kun Sammon pääjohtaja vietti syntymäpäiväjuhliaan Turun linnassa.

Kova skuuppi vuosi 80-luvulla vuosi Lapista, kun toimittajat näkivät Suomen Pankin majalla vieraskirjamerkinnän, että Suomen Yhdyspankille oli täten myönnetty lupa avata haarakonttori Singaporessa. Vahinko-Kansan miljarditappioiden vuotaminen lehtiin – jälleen Lapin istuntojen jälkeen – johti siihen, että Kansa luopui ulkomaantoiminnoistaan.

Missä ovat alan suuret gurut?

Monissa medioissa seilannut taloustoimittaja Markku Hurmeranta muisteli aikaa, jolloin pankit ja vakuutus olivat tiukasti erillään ja kielirajatkin erottivat yhtiöitä. 80-luvun suurina hurmosaikoina seurattiin aluksi valtajournalismia: Lassilan ja Tiivolan kamppailua vallasta.

Arvopaperimarkkinalaki vuonna 1989 muutti Hurmerannan mukaan journalismia, koska laki suitsi vuotoja, joita ennen auliisti yhtiöistä toimittajille tuli. Vaikka säästöpankkien pilkkomista tai UPM-Kymmenen syntymistä seurattiin, sitä ei skuupattu.

Media on muuttunut, sanoi Hurmeranta. Deadline is dead (viimeinen aikaraja on poissa) ja eletään 24/7-aikaa. Nyt on tullut myös sosiaalinen media, joka on hallitsematon ja täynnä huhuja. Verkkomedia on täällä, tiedotusvälineet ovat pirstaloituneet, hän kuvasi.

Valtaapitävät isot instituutiot ovat hävinneet, väitti taloustoimittaja Kustaa Hulkko. Ovatko suuret tarinatkin kuolleet, hän kysyi.

Helsingin Sanomien taloustoimittaja Teija Sutinen sanoi lehdessään elettävän ristipaineista aikaa: mitä tarjota?

Talouden rakenteellisen tarkastelun sijaan halutaan nyt painottaa kansalaisen näkökulmaa: miten ihmiset pärjäävät raha-asioidensa hoidossa.

Sutinen ei allekirjoittanut väitettä, että uusi pörssilaki olisi tappanut skuuppauksen. Hän sanoi, että maailmallakin suuret yritysjärjestelyt vuotavat säännönmukaisesti lehtiin ennen julkistamista.

– Se on meilläkin mahdollista tutkimalla ja päättelemälläkin, mutta ei siinä ole hyvin onnistuttu, hän myönsi.

Kerro kaverille

Talous

Tulosta