Koskinen: Maatalouspolitiikka hakusessa

ASK, 27.11.2004

Kokoomuksen varapuheenjohtajan, Jari Koskisen mielestä viime päivien ja viikkojen aikana käsitys maatalouspolitiikan sekaannuksesta on lisääntynyt.

- Eniten ymmällään ovat varmasti viljelijät, joita asiat kaikkein eniten koskettavat. Viimeaikaisten tapahtumien perusteella on syytä kysyä kahta asiaa. Ensinnäkin miksi kaikki neuvottelut EU:n komission kanssa epäonnistuvat ja tulokset ovat huonoja? Toiseksi pitää kysyä, mikä on SDP:n kanta maatalouspolitiikkaan ja onko se muuttunut täydellisesti edellisen hallituksen ajoilta, Koskinen toteaa.

Epäonnistuneet neuvottelut

- Maatalousneuvottelujen tulokset ovat olleet lumipalloilmiö. Mitä pidemmälle on menty, sitä suuremmaksi vaikeudet ovat tulleet. EU:n maatalouspolitiikan uudistuksesta tuli sekava ja se aiheuttaa tarpeetonta byrokratiaa sekä käytäntöön sopimattomia ratkaisuja, kuten esimerkiksi vuokrapeltojen kohtelu tukioikeuksia muodostettaessa vuonna 2006, Koskinen toteaa.

- Syksyllä 2003 käydyt ns. vakavien vaikeuksien tuen eli artikla 141-neuvottelut epäonnistuivat. Suomi ei saanut läpi yhtään asettamistaan tavoitteista, Koskinen kertoo.

- Artikla 141:sen epäonnistumisia piti paikata luonnonhaittakorvauksen (LFA-tuki) korottamisella. Siitä syksyllä 2003 sovittiin, että noin 50 miljoonaa euroa voidaan kohdistaa Etelä-Suomeen kotieläintiloille. Kun lopulliset neuvottelut LFA-tuen kohdentamisesta päättyivät pari viikkoa sitten, lopputulos oli se, että tukea ei tullutkaan sovittua määrää Etelä-Suomeen. Sitä leikattiin 15 prosentilla, Koskinen sanoo.

Koskisen mielestä LFA-tuen lisäosan neuvottelutulos merkitsee ongelmia Etelä-Suomen lisäksi myös muualla Suomessa. Monet tilat menettävät tuhansia euroja huonon lopputuloksen vuoksi.

- Tätä ei voi ymmärtää eikä hyväksyä. Onko niin, että syksyllä 2003 ei sovittu asioita tarpeeksi tarkasti? Viljelijät odottavat oikeita tietoja tuloksista, koska ministeriön ja tuottajajärjestöjen näkemykset ovat kaukana toisistaan, Koskinen sanoo.

SDP:n maatalouspolitiikka

Helsingin Sanomien tietojen mukaan sosiaalidemokraatit yrittivät uittaa globalisaatioraporttiin kannanottoja kansallisten maataloustukien alasajosta.

- Se on ristiriidassa sen kanssa, että Lipposen hallitukset puolustivat Suomen oikeutta harjoittaa maataloutta Eurooppa-neuvostossa ja muilla foorumeilla, Koskinen kertoo.

- Nyt on pakko kysyä, mikä on SDP:n linja maatalouspolitiikassa? Tähän asti Suomessa on hyväksytty se, että maatalous on tärkeää työllisyyden, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden vuoksi, Koskinen sanoo.

Perjantain Demarissa valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.) toppuutteli maataloustupoa. Vuosina 2000 ja 2002 tehtiin kuitenkin erillinen maataloustupo muun tupon selviydyttyä. Esimerkiksi vuonna 2002 kansallista tukea korotettiin 20 miljoonalla eurolla. Samalla sovittiin yhdestä lisälomapäivästä lomaan oikeutetuille maatalousyrittäjille. Silloin pääministerinä oli SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen.

- Onko demareiden kelkka kääntynyt tässäkin asiassa nykyhallituksessa? Selvyyden vuoksi olisi hyvä saada vastauksia näihin kysymyksiin, Koskinen totesi lauantaina puheessaan Lapualla.

Kerro kaverille

Politiikka

Tulosta