SAK:n pelkokaan ei estä YTK:n etenemistä

Jo neljännesmiljoonalla on yhteinen salasuhde Loimaalla

EEVA HALTSONEN, 5.11.2004

Siitä puhutaan kuiskaten, siihen liitytään salavihkaa ja siihen kuuluu jo lähes 240 000 suomalaista. Parikymmentä tuhatta vuodessa liittyy sen riveihin. Sen johtaja ei paistattele julkisuudessa, kuulu sikariportaan hirviseuroihin tai ota osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Siitä kirjoitetaan harvinaisen vähän lehdissä ja mainitaan tuskin koskaan TV:ssä. Sen pääkonttori on teollisuusalueella tehdashallissa keskellä varsinaissuomalaista peltoa. Se ei näy eikä mainosta itseään. Mikä se on?

Tämä neljännesmiljoonan suomalaisen salasuhde on YTK-työttömyyskassa, paremmin tunnettu Loimaan kassana. Kassan alkukipinä syttyi 1990-luvun alussa Varsinais-Suomessa, missä historian ankarimman talouslaman merkit alkoivat näkyä. Se syntyi talkoilla muutaman samanmielisen ja lakia tutkineen miehen hankkeena.

Lakikirjaan uppoutui Juho Paloheimo, ei juristi, vaan tekstiili- ja nahka-alan taitaja, joka silloin oli yrittäjänä Loimaalla.

Aikalaiset muistelevat, että idea ammattiliitosta erillisen kassan perustamiseen olisi lähtenyt silloisen valtiovarainministeri Iiro Viinasen (kok.) puheesta. Hän olisi sanonut Lahdessa tai Kuopiossa, yrittäjäpäivillä tai kauppakamarin tilaisuudessa - riippuu kertojasta - ääneen asian, josta ei olisi ay-liikkeen mukaan saanut puhua.

Oli missä oli, mutta yhtä mieltä ollaan siitä, että Viinanen oli lausunut, että suorajäsenyys työttömyyskassaan on lain mukaan mahdollinen. Se tarkoitti, että ammattiyhdistykseen kuulumatonkin voi olla työttömyyskassan jäsen ja oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyystukeen.

- Tämä kertomus Viinasen puheesta pitää paikkansa, tietää Paloheimo.
- Me puuhamiehet olimme siinä vaiheessa jo olleet yhteydessä kassan perustamiseksi sosiaali- ja terveysministeriöön, missä oli alustavasti suhtauduttu asiaan myönteisesti. Ministeri Viinasen puhe aiheutti niin valtavan julkisen kritiikin ammattijärjestöistä, että meitä vähän jännitti, että STM voisi muuttaa mielensä. Onneksi ei näin käynyt.

- Ministeri Viinasta syytettiin niin raskaasti, että oikeusministeri Hannele Pokka (kesk.) lopulta puuttui asiaan ja puolusti Viinasta, koska hän oli vain sanonut, miten laissa tästä säädetään, kertoo Paloheimo.

Viinasen suorapuheisuudesta oli toki myöhemmin Loimaan kassalle hyötyäkin.
- Uskottavuus ja luotettavuus lisääntyivät, kun saatoimme vedota ministerin lausuntoon. Selittelyn tarve väheni, hän sanoo.

Lopulta jopa oikeuteen

Ammattiyhdistysliike ei tietenkään huutanut hurraata, kun loimaalaiset tallasivat sen pelikentälle. Loimaan kassa nähtiin kilpailijana, jonka jäsenmaksu oli murto osa siitä, mitä ay-jäseniltä perittiin liiton jäsenmaksuna ja työttömyyskassamaksuna ja vielä tasaeränä kaikilta. Toki sillä ei saanut ammattiliittojen palveluja, mutta monille tärkein liittoon kuulumisen syy on ansiosidonnainen työttömyysturva. Sen tarjoaa Loimaan kassa samansuuruisena kuin ammattiliittojen nk. omat kassat jäsenilleen.

Kassojen pussistahan raha ei pääosin tule, koska valtio kustantaa niin järjestäytyneille kuin liittoihin kuulumattomille työntekijöille kassojen maksamasta työttömyysturvasta 94,5 prosenttia. Mutta sitä suuri yleisö ei juuri tiedä, kun siitä ei puhuta.

Ammattijärjestöjen mitta tuli täyteen, kun vuoden 2001 alussa Loimaan kassa sai Vakuutusvalvontavirastolta luvan ulottaa toimintansa myös julkiselle sektorille. 32 kilpailevaa kassaa haastoi YTK:n Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, missä tuli oikeuden päätöksellä paalutetuksi, että kassan laajentuminen valtion ja kuntien työntekijöitä palvelemaan oli täysin laillista.

- Kassalupaa ei automaattisesti saa tänäänkään, muistuttaa Paloheimo.
- Päällekkäistä rahojen tuhlausta ei saa olla, vaatii ministeriö. Eduskunta on nimittäin viime vuosina halunnut pienentää kassojen määrää ja onnistunutkin: YTK:ta perustettaessa oli 72 kassaa ja nyt niitä on 37-38, kertoo Paloheimo. Määrä vähenee sitä mukaa kun järjestöt yhdistyvät.

Perustamiseen tarvittiin kymmenen Suomen kansalaista ja säännöt, jotka STM vahvisti. Edes minimipääomaa ei tarvittu eikä muitakaan taloudellisia vastuita. Valtion puolelta tuli vain toivomus, ettei uusi työttömyyskassa ei olisi päällekkäinen vanhojen kassojen kanssa.

Ei kahta puhetta

Miksi sitten piti perustaa erillinen työttömyyskassa ilman ay-jäsenyyttä? Tamperelaisen yrittäjäperheen pojalle Juho Paloheimolle kuten muillekin perustajille asia oli selvä.

- Länsimaisen demokratian parhaiden perinteiden mukaan palkansaajalla tulee olla valinnanvapaus myös työttömyysturvansa järjestämisessä. Emme halunneet, että meidän puolisomme tai lapsemme olisivat tukemassa tällaista "vastapuolen" järjestelmää, kertoo Paloheimo. Minua kehotettiin selvittämään mahdollisuutta ja selvä juttuhan se oli, työttömyyskassalaissa sanottu. Ei kahta puhetta lainkaan!

Loimaan kassaan sai aluksi ottaa jäseneksi vain yksityisten yritysten työntekijöitä, mutta vuonna 2001 lupa tuli myös valtion ja kuntien työntekijöille. Tulee mieleen, miksei kuntapuoli itse perustanut tällaista kassaa?
- Eivät tulleet ajatelleeksi, arvelee Paloheimo.

Hän oli jo silloin nähnyt muutakin kuin kotimaista meininkiä: turkisliikkeen omistavat vanhemmat lähettivät pojan nahkurin oppiin Saksaan, kun koulu ei maittanut. Hän teki kovaa, raakaa työtä myös Englannissa, Saksassa ja Kanadassa: opetteli nahkuriksi ja myös kielen tekemisen kautta. Välillä oli käytävä Suomessa armeija.

- 18-vuotiaana olin yksin Saksassa, vain osoite kädessä Hannoverin asemalla keskellä sodanjälkeisiä raunioita. Se oli sellainen näky! Minun sukupolveni ei kyllä tiennyt, miltä siellä näytti. Niistä asioista ei saanut puhua: ne olivat niin raskaita asioita.

Järjestö "hoo moilasena"

Maailmallako syntyi Juho Paloheimon kyky ajatella itse, tiedä häntä. Mutta kassan perustamisen alkutaival ei ollut pelkkää hymyä ja hyrinää - edes yrittäjäjärjestössä.
- Ei minuun uskottu, sanoo Paloheimo.

- Kassan perustaminen kyllä aikanaan ravisutti, muistaa johtaja Tauno Jalonen Suomen Yrittäjistä. Täytyy myöntää, että sitä Juhoa katsottiin aluksi vähän Hoo Moilasena, kun hän kävi meillä asiasta infoamassa, tunnustaa Jalonen.

Mutta apujakin löytyi ja yrittäjäjärjestö lähti markkinoimaan uutta ideaa jäsenkunnalleen. Tieto kassasta kasvoi ja jäsenmäärä lähti hyvään nousuun. Kassan ensimmäiseen hallitukseen tuli Pirkanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Kari Kantalainen, sittemmin kokoomuksen valtiopäivämies, jota seurasi edesmennyt toimitusjohtaja Ari Mäkinen.

Vahditaan, ettei meillä munita ja rikota lakia

Vaikka Loimaan kassa ei kuulu eikä näy julkisuudessa, sen toiminta on tarkan luupin alla.
- Meitä valvotaan ja vahditaan, ettei me munita, kertoo Paloheimo, eikä puhu vain viranomaisvalvonnasta vaan kilpailevista kassoista.

Hän kertoo, ettei kassa houkuttele jäseniä ammattiliitoista, vaan sinne tulee enimmäkseen ihmisiä, jotka eivät ole ennen kuuluneet liittoon eivätkä kassaan: nuoria, opiskelijoita, naisia ja pätkätyöntekijöitä.

Tyypillinen YTK:n jäsen asuu Etelä-Suomen läänissä, hän on noin 39-vuotias mies tai nainen, jolla on kaksi lasta ja työpaikka alle 50-hengen yrityksessä. Palkkaa hän saa noin 1600 euroa kuussa ja hän jää keskimääräistä harvemmin työttömäksi. Keski-ikä 39 vuotta pysyy vuodesta toiseen niin samana, että meille on pakko tulla painotetusti nuoria, että se pysyisi niin alhaisena, päättelee Paloheimo.

Kassa kasvaa joka vuosi nettona 18-19 000 henkeä, josta muista kassoista siirtyviä on 4000-5000. Näihin liittyy useimmiten ammatin tai työalan vaihto. Kaikista suurimmista kassoista aika tasaisesti, Paloheimo sanoo. Jos vaihtaa kassaa, se ei maksa mitään. Siirto toteutuu vanhana jäsenenä, jos väliin jäävä aika on alle kuukauden. Eroilmoitus vanhaan kassaan on tehtävä itse.

Suusta suuhun

Loimaan kassan maine on kiirinyt ilman mainossatsauksia, suusta suuhun, kuvaa Paloheimo. Yhdeksän kymmenestä tulee, kun lähipiiri on suositellut. Pientä ilmoittelua harrastetaan opiskelijoiden ja varusmiesten lehdissä.

Netistä löytyy myös sivut osoitteesta: www.ytk.fi . Internet onkin Paloheimon ylpeys. Loimaan kassa on avannut vuosi sitten ensimmäisenä palkansaajakassana Suomessa päivärahan sähköisen jatkohakemuslomakkeen.

- Hakemuksen teko verkossa voi työttömälle olla helpotus - niin hirvittävän kova paikka työttömäksi joutuminen monelle on, hän tietää. Nyt ei tarvitse enää soittaa ja alkaa selittää tilannettaan jollekin ulkopuoliselle. Hakemuksen liitteet tarvitaan vielä paperilla, mutta kohta nekin voidaan toimittaa sähköisesti.

Isot satsaukset tietotekniikkaan tarkoittavat asiakkaan kannalta hyviä uutisia. Palvelu maksaa Loimaalle satoja tuhansia euroja vuodessa, mutta on maksanut takaisin nopeuttamalla huomattavasti hakemusten käsittelyaikaa.

- Jatkohakemuksessa maanantaina aamupäivällä tullut hakemus saadaan parhaimmillaan käsitellyksi niin, että rahat tulevat keskiviikkona tilille, hän toteaa. Aiemmin saattoi kestää viikkoja ennen kuin kaikki edestakainen kirjeenvaihto oli tehty ja kaikki oikeat paperit meillä. Ne ovat työttömälle muutenkin erittäin raskaita aikoja.

Mikä mies?

Juho Paloheimo, 59, ei liiku piireissä.
- Tavattoman kaukana kaikista piireistä, hän vakuuttaa. Ei hän koe olevansa myöskään mikään työmarkkinakentän paha poika. Kassaa hän hoitaa sen ohjesäännön mukaan yritysmäisesti, vaikka voittoa tavoitteleva organisaatio se ei ole. Varoja voidaan kerätä pahan päivän varalle, mutta kassa ei myöskään jaa voittoa.

Kassan sijoitusfilosofia on Paloheimon mukaan "erittäin varovainen". Vanha fraasi, että varat on sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti kuuluisi Loimaalla suunnilleen valitsemalla vain jälkimmäinen.

Alkuaikoina Paloheimo kiersi miljoonashekki taskussa pyörällä Loimaan torin laitaa kaikissa neljässä pankissa pyytämässä korkotarjousta. Nyt on auto alla eikä hän kierrä pankkeja, mutta korkosijoitukset ovat yhä yksi tärkeä sijoitusinstrumentti valtion obligaatioiden ohella. Pörssiosakkeita on tuskin lainkaan eikä yhtään kiinteistöäkään.

Kassan jäsenet hyötyvät hyvästä sijoitustuloksesta siten, ettei kassamaksua tarvitse nostaa. Itse asiassa jäsenmaksu laski seitsemänä vuonna perän jälkeen ja nousi ensimmäisen kerran viime vuonna. Se on nyt 60 euroa vuodessa riippumatta palkasta.

Paloheimo ei kassan suursuosiosta huolimatta piehtaroi rahassa, koska bonusta ei hänelle makseta eikä muutakaan hyvän miehen lisää. Mutta hän laskee mielenkiintoisen työn ja hienot työkaverit omaksi bonuksekseen. Työssä hän aikoo jaksaa vielä muutaman vuoden ennen eläkkeelle jäämistä. Sen jälkeen hän on luvannut elää lopultakin puolison ehdoilla.

	YTK-työttömyyskassa, "Loimaan kassa" (entinen Yksityisalojen työttömyyskassa) Toiminut vuodesta 1992 Kotipaikka: Loimaa Jäsenmäärä: n. 240 000 palkansaajaa Jäsenten jakautuminen eri toimialoille: - rahoitus- ja palvelut 33 % - teollisuus ja rakentaminen 33 % - IT-ala ja tietoliikenne 10 % - valtio- ja kuntatyöntekijät 10 % Sukupuolijakauma: miehiä 52 %, naisia 48 % Ikäjakauma: alle 30-vuotiaita 33 % Jäsenmaksu kaikille kassan jäsenille palkasta riippumatta 60 euroa vuodessa Lisätietoja: www.ytk.fi

Kerro kaverille

Politiikka

Tulosta