Rönni palauttaisi kuolemanrangaistuksen, KKO pitäisi linjansa

KKO:n Möller ihmettelee ministerin puuttumista lainkäyttöön

PP, 15.7.2004

Oikeusneuvos, korkeimman oikeuden jäsen Gustaf Möller pitää oikeusministeri Johannes Koskisen (sd) puuttumista lainkäyttöön ”hyvin yllättävänä”. Hänen mukaansa korkeimmalla oikeudella ei ole tarvetta muuttaa käytäntöään henkirikostuomioissa.

Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd) arvosteli tiistaina KKO:n henkirikostuomioita sanomalla, että korkeimman oikeuden tuomareiden tulisi miettiä linjauksiaan uudestaan. Möller pitää Koskisen lausuntoa odottamattomana ja toteaa, ettei KKO:n arvosteleminen kuulu oikeusministerin tehtäviin.

- Se, että oikeusministeri puuttuu lainkäyttöön, on hyvin yllättävää, eikä sitä yleensä esiinny länsimaisissa demokratioissa, Möller ihmettelee.

- Arvostelu tuntuu yllättävältä. Suomessa on valtiovallan kolmijako. Perustuslain mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpänä oikeusasteena korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus. On yllättävää, että oikeusministeri puuttuu lainkäyttöön. Sitä ei yleensä esiinny länsimaisissa demokratioissa, Möller sanoo.

Lähinnä Oulun taksisurmasta ja Eveliina Lappalaisen surmasta annetut päätökset herättivät julkista keskustelua niin oikeusoppineiden kuin poliitikkojenkin kesken. Möllerin mukaan korkeimmalla oikeudella ei ole tarvetta muuttaa käytäntöään henkirikostuomioissa.

- Mielestäni esiin ei ole tullut mitään, mikä vaatisi muutoksia, Möller toteaa Aamulehdessä. Hän sanoo pitävänsä luontevana, että tapausten uutisoinnin jälkeen yleinen mielipide vaatii kovempia rangaistuksia.

Möller ei silti usko, että yleisellä mielipiteellä tai gallup-tuloksilla olisi yksin vaikutusta KKO:n tuleviin päätöksiin.

– Eri asia on, jos eduskunta alkaa säätää lakeja, joissa selvästi ilmenee, että rangaistustasoa pitäisi korottaa.

Rönni palauttaisi kuolemanrangaistuksen

Aamulehden tavoittamista eduskunnan lakivaliokunnan jäsenistä puolet pitää tapoista ja murhista langetettuja tuomioita liian lievinä.

Valiokunnan jäsenistä Tero Rönni (sd.) ilmoitti suoraan kannattavansa kuolemanrangaistusta erityisen raaoista murhista.

– Ei ekasta kerrasta, mutta useista raaoista murhista ilman muuta, Rönni sanoi.

Kuolemanrangaistus rauhan aikana tehtyjen rikosten osalta poistettiin Suomesta vuonna 1949; kokonaan se poistettiin vuonna 1972.

Suomi on liittynyt kuolemanrangaistuksen kieltäviin kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen lisäpöytäkirjoihin. Kuolemanrangaistuksen kielto on kirjattu myös perusoikeutena uuteen perustuslakiin.

Perustuslain mukaan ulkomaalaista ei saa karkottaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus.

Kerro kaverille

Politiikka

Tulosta