30-vuotias Kansallinen Kulttuuriliitto juhli

MARKKU JOKIPII, 7.1.2004

Kansallinen Kulttuuriliitto vietti loppiaisena Sibelius-Akatemian juhlasalissa kolmikymmenvuotisjuhliaan. Liiton keskuudessa heräsi jo heti toiminnan alussa vaatimus, että valtion taiteen asiantuntijaelimet oli koottava parlamentaarisin painotuksin. Tätä vaatimusta lähtivät mm. silloinen kansanedustaja Elsi Hetemäki ja turkulainen taidemaalari Antti Lampisuo ajamaan. Kun se onnistui, porvareitakin alettiin kuunnella.

Kansallinen Kulttuuriliitto aloitti nimellä Porvarillisen Kulttuurityön Liitto. Idea järjestöstä syntyi vuonna 1972 Hangossa pidetyssä kulttuuripoliittisessa seminaarissa, jossa pohdittiin keinoja äärivasemmistolaisen kulttuurin ylivallan murtamiseksi. Elettiin aikaa, jolloin Pentti Holappa (sd.) oli Sorsan hallituksen opetusministeri, ja kulttuurin valta ja raha olivat siirtymässä vasemmalle. Vaikka stalinismi oli rapautumassa, maamme vasemmistolainen "älymystö" oli syvälti rähmällään.

Toimintansa ajan liitto on edistänyt taiteen harrastamista monin eri tavoin, kaikkialla maassa. Majakka-teatteri, kulttuurilehti Majakka, seminaarit, matkat, kurssit taidenäyttelyt jne. ovat osoituksena satojen innostuneiden ihmisten talkoohengestä.

Juhlatoimikunnan puheenjohtaja Riitta Uosukainen muisteli, miten kovaa taistelu kulttuurin moniarvoisuuden puolesta oli. Vaati suurta rohkeutta taiteilijalta tunnustautua porvarillisen maailmankatsomuksen kannattajaksi. Uosukainen itse astui kokoomuksen oppositiokauden jälkeiseen Holkerin hallitukseen opetusministeriksi, ja häntä seurasi kolme muutakin kokoomuslaista opetus- tai kulttuuriministeriä.

Liitto syntyi myös eräänlaiseksi kilpailuvälineeksi, kun liki kaikki puolueet perustivat kulttuuripoliittisia yhdistyksiään. Näin oppositiossa ollut kokoomuskin pääsi valtion jakamista puolueille tarkoitetuista kulttuurirahoista osille - edes vähäisessä määrin. Tänään Kansallinen Kulttuuriliitto on noista 30 vuotta sitten perustetuista järjestöistä ainoana vielä toiminnassa.

"Poistan varmistimen konekivääristä, kun kuulen sanan eleetti"

Toimittaja Erkki Toivanen piti juhlapuheen, jossa hän suomi korkeataiteita populistisesti vihaavia poliitikkoja. Eliitti on hänen mielestään sana, jota hyväksikäyttävät ne, jotka laskelmoivasti katsovat siitä olevan hyötyä äänten keräämisessä.

- Kun selvisimme natsismin taidekäsityksistä, meillä alkoi pitkä usko neuvostoliittolaiseen kaikkivoipaisuuteen. Niinpä uuden oopperatalon saaminen kesti 40 vuotta, Radion Sinfoniaorkesteri ehdotettiin lopetettavaksi (kansanedustaja Tupamäki), radiossa oli liikaa klassista musiikkia (Paavo Lipponen). Nuo esimerkit kuvastivat joidenkin poliitikkojen harhaista käsitystä taiteesta.

- Kun kuulen sanan kulttuuri, poistan varmistimen pistoolistani, on hokema, joka tulisi ampua alas. Kun itse kuulen sanan eliitti, poistan varmistimen konekivääristä, Toivanen nauratti yleisöään.

Toivanen otti korkeakulttuurin suomalaisista menestystarinoista esiin kolme. Lahden musiikkitalon, Savonlinnan opperajuhlat ja Kuhmon kamarimusiikkijuhlien ja niihin liittyvät nimet: Osmo Vänskä, Martti Talvela ja Seppo Kimanen. Lahjakkaat taiteilijat ja palavasieluiset ihmiset ovat nostaneet ne maailmankuuluiksi. Samalla hän kertoi tilastoin Lahden musiikkitalon taloudellisesta merkityksestä kotikaupungilleen ja lopuksi toivoi hartaasti Helsingin saavan musiikkitalonsa.

Toivanen murehti, etteivät suomalaiset yritysjohtajat ole osanneet nähdä maassamme esitettävän ja luotavan korkeatasoisen taiteen suomia mahdollisuuksia yritystensä sidosryhmätoiminnassa.

Korkeatasoiset taide-esitykset olivat myös illan kohokohtia. Matias Hortlingin ja Tuomas Ylisen selloduetto, Annika Parviaisen balettisoolo ja Marita Viitasalon säestämän Soile Isokosken lauluesitys kruunasivat illan. Isokoski oli onneksi varattu jo puoltatoista vuotta aiemmin.

Kansallinen Kulttuuriliitto kutsui kunniajäsenikseen neljä liiton hyväksi toiminutta vaikuttajaa: teatterineuvos Kyllikki Forssellin, Kuhmon kamarimusiikin toiminnanjohtaja Tuulikki Karjalaisen, toimitusjohtaja Jouni Mykkäsen ja liiton pääsihteerin Asko Kuja-aron. Viimeksi mainitulle taputettiin tilaisuudessa ainakin neljään eri otteeseen kiitoksena hänen korvaamattomasta työpanoksestaan.

Ulla Murtosen kokoama 30-vuotishistoriikki valmistui

Kokoomuslainen kulttuuriväki jos kukaan oli 70-luvulla henkisesti alakynnessä: äärivasemmistolaiset sanelivat monella taiteen sektorilla lähes kaiken. Taiteen tarkoitus oli heidän käsissään tukea vallankumousta, laitosteattereita halveksittiin koska pikkuteatterit olivat tie vasemmalle, elokuvien maahantuonti ja jakelu tuli sosialisoida, Yleisradion uutismonopolia tuli jatkaa, Ateneum oli maailmanvalloituksen vaan ei oppimisen mekka jne. Samalla monen riippumattomankin tiedotusvälineen kulttuuritoimituksissa istui enimmäkseen suuria sosialismin ystäviä.

Ulla Murtonen on liiton historiikkiin Kulttuurityötä Kokoomuksen kyljessä haastatellut kolmea vaikuttajaa: taidemaalari Antti Lampisuota, valtiopäiväneuvos Elsi Hetemäkeä ja liiton pääsihteerinä pitkään toiminutta Asko Kuja-aroa.

Aikoinaan liiton 10-vuotisjuhlassa puhuneen päätoimittaja-kirjailija Jaakko Korjuksen sanat ovat nimikannen inspiroivana, moniselitteisenä mottona:

- Hienointa maailmassa on valistunut konservatismi. Olla samanaikaisesti valistunut ja konservatiivi on yhdistelmä, joka ei yleensä toteudu. Juuri sen vuoksi se onkin ainutkertainen, niin haastava ja niin kiehtova yhdistelmä.

Antti Lampisuo kiittää haastattelussaan omien lisäksi myös Marjatta Väänästä yhteistyöstä, tästä kun tuli Holapan jälkeen kulttuuriministeri. Stalinistisen kulttuurivallan hidas murentaminen alkoi Lampisuon puheenjohtajakaudella. Siinä kokoomuslaisilla oli ratkaiseva rooli – vaikka oppositiossa ja välillä aika yksinkin oltiin.

Elsi Hetemäki nostaa esille näyttelijä Kyllikki Forssellin, joka esiintyvistä, valovoimaisista taiteilijoista ensimmäisenä julistautui uhallakin porvariksi. Hetemäki haluaa korostaa yleensäkin naisten roolia kokoomuslaisessa kulttuurielämässä. Puolueen opetusministerivalinnat myöhemmin osoittivat sen, ketkä tunsivat mielenkiintoa taiteeseen.

Kerro kaverille

Politiikka

Tulosta