Pohjoismaiden neuvosto juhlii 50-vuotistaivaltaan
IA, 28.10.2002
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä kun Pohjoismaiden neuvosto perustettiin ja virallinen pohjoismainen yhteistyö sai alkunsa. Vuosi huipentuu Helsingissä 28.-31. lokakuuta järjestettävään juhlaistuntoon. Suomella on tänä vuonna PN:n puheenjohtajuus ja PN:n presidenttinä toimii kansanedustaja Outi Ojala (vas.).
Juhlaistuntoa kunnioittavat läsnäolollaan poikkeuksellisesti kaikkien Pohjoismaiden valtionpäämiehet, parlamenttien puhemiehet ja pääministerit. Viidestä maasta ja kolmesta itsehallintoalueesta saapuu kymmenittäin ministereitä ja parlamentaarikkoja sekä virkamiehiä. Kokouksen aikana Pohjoismaiden kuninkaalliset ovat ensimmäistä kertaa yhtä aikaa Suomessa. Ruotsista saapuu kuningas Kaarle XVI Kustaa, Tanskasta kuningatar Margareeta ja prinssi Henrik sekä Norjasta kuningas Harald ja kuningatar Sonja. Kutsuvieraita on 80 ja he edustavat muiden muassa EU:n komissiota, Venäjän liittoneuvostoa ja duumaa, Baltian parlamentaarista yleiskokousta, Euroopan neuvostoa ja Etyjin parlamentaarista yleiskokousta. Median edustajia on akkreditoitunut lähes 200. Osallistujia on yhteenäs yli 1 300. Järjestäytynyt pohjoismainen yhteistyö alkoi Pohjoismaiden neuvoston (PN) ensimmäisellä istunnolla vuonna 1952. Suomalaiset parlamentaarikot tosin osallistuivat neuvoston kokoukseen ensimmäisen kerran neljä vuotta myöhemmin. PN:n vahvuus perustuu siihen, että istuntoihin osallistuvat parlamentaarikoiden rinnalla myös hallitusten jäsenet. 1950-luvulla pohjoismaisessa yhteistyössä edettiin ripeämmin kuin muualla Euroopassa. 1957 saavutettiin passivapaa liikkuminen, yhteisiä työmarkkinoita koskeva sopimus hyväksyttiin vuonna 1954, ja yhteisiä sosiaaliturvasäännöksiäkin on sovellettu jo vuodesta 1955. Vuonna 1962 PN:n istunnossa Helsingissä allekirjoitettiin ns. Helsingin sopimus, joka kodifioi pohjoismaisen yhteistyön muodot. Pohjoismaiden ministerineuvosto (PMN) perustettiin PN:n rinnalle 1971 Helsingin sopimukseen tehdyn muutoksen nojalla. Ministerineuvoston tueksi perustettiin sihteeristö ja virkamieskomiteoita, ja pohjoismaisten laitosten määrä kasvoi. Hallitustenvälisen yhteistyön vuosittain kiertävä puheenjohtajuus on nyt Norjalla. Helsingin istunnossa Ruotsin pääministeri esittelee vuoden 2003 puheenjohtajuusohjelmansa. Pääministerit kantavat Helsingin sopimuksen mukaan päävastuun pohjoismaisesta yhteistyöstä. Joka maassa on lisäksi pohjoismainen yhteistyöministeri. Suomen yhteistyöministerinä toimii Jan-Erik Enestam (r.). Hänen tukenaan toimiva Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö sijaitsee ulkoministeriössä suoraan valtiosihteerin alaisuudessa. Juhlaistunto tiistainaIstunnon avajaiset järjestetään kutsuvieraiden läsnäollessa tiistaina eduskunnassa. Avajaisiin osallistuvat Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuninkaat sekä Islannin ja Suomen presidentit puolisoineen, viiden Pohjoismaan pääministerit sekä suuri joukko muita ministereitä ja parlamentaarikkoja. Avajaispäivä huipentuu Kansallisoopperassa järjestettävään juhlaan, jossa jaetaan Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuus- ja musiikkipalkinnot, luonto- ja ympäristöpalkinto sekä ensimmäistä kertaa pohjoismainen elokuvapalkinto. Sekä istunnon avajaiset että iltajuhla televisioidaan. Avajaisistunnossa puhujia ovat EU-komissaari Margot Wallström, Euroopan neuvoston presidentti Peter Schieder, Venäjän liittoneuvoston puhemies Sergei Mironov, europarlamentaarikko Heidi Hautala sekä Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen varapresidentti Rita Süssmuth. Tämän jälkeen on vuorossa yleiskeskustelu, jossa pääministerit puhuvat. Ohjelmaan kuuluvat myös ulko- ja puolustusministerien ajankohtaiset selonteot. Istunnon pääkysymyksiin kuuluu Ole Norrbackin tekemän Pohjoismaalaisten oikeudet -raportin seuranta, jonka toteuttamiseksi Pohjoismaiden ministerineuvosto esittää istunnolle konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Ministerineuvosto esittelee täysistunnossa Pohjoismaiden neuvostolle ehdotuksensa, jotka koskevat lähinnä Pohjolan kehittämistä johtavaksi tutkimus- ja innovaatioalueeksi, tukiohjelmien lisäämistä koulutuksen alalla, pohjoismaisen lainsäädäntöyhteistyön toimintasuunnitelmaa, vammaisten liikkuvuuden parantamista Pohjolassa, elintarviketurvallisuutta sekä tietotekniikkayhteistyötä. Lisäksi ministerineuvosto esittelee budjettiesityksensä vuodelle 2003. Yhteistyöbudjetin loppusumma on 787,22 miljoonaa Tanskan kruunua, ts. samansuuruinen kuin vuonna 2002.Keskiviikkoiltana Suomen hallitus kutsuu PN:n istunnon osallistujat Säätytalolla pidettävälle vastaanotolle. Ruotsi panostaa jatkuvaan integraatioonRuotsin pääministeri Göran Perssonin esittelee hallitusten välisen yhteistyön ensi vuoden puheenjohtajuusohjelman prioriteetteja keskiviikkona. Ennakkotietojen mukaan Ruotsin "Integration Norden" -niminen puheenjohtajuusohjelma perustunee neljään pilariin: integraatio pohjoismaisten yhteiskuntien sisällä, Pohjoismaiden välinen integraatio, integraatio lähialueiden kanssa sekä eurooppalainen integraatio. Istunnon yhteydessä järjestetään myös lukuisia Pohjoismaiden ministerineuvoston kokouksia eri kokoonpanoissa. Pohjoismaiden pääministerit kokoontuvat kolmesti tiistaina. Ensin pääministerit kokoontuvat keskenään, jolloin heidän odotetaan keskustelevan Pohjoismaiden välisestä yhteistyöstä, EU- ja ETA-asioista, kansainvälisistä kysymyksistä, kuten terrorismista, Barents-yhteistyöstä sekä eräistä lähitulevaisuuden haasteista. Seuraavaksi pääministerit tapaavat itsehallintoalueiden Färsaarten, Grönlannin ja Ahvenanmaan edustajien kanssa. Kokouksessa keskustellaan muun muassa Pohjolan kansalaisten oikeuksista ja pohjoisen ulottuvuuden arktisesta ikkunasta. Kolmas pääministerikokous on pääministerien ja PN:n puheenjohtajiston välinen tapaaminen. Teemoja ovat pohjoismaalaisten oikeudet eli Norrbackin raportin seuranta, EU:n laajentumisen vaikutukset pohjoiseen yhteistyöhön sekä Länsi-Pohjolan naapurialueet, Arktis ja Barentsin alue.Lisäksi kokoontuvat pohjoismaiset yhteistyöministerit, valtiovarainministerit ja opetus- ja kulttuuriministerit sekä useat virkamieskomiteat. Yhteistyöministerien asialistalla keskiviikkona ovat neuvoston budjetti vuonna 2003, Baltian maissa sijaitsevien tiedotustoimistojen asema ja tehtävät tulevaisuudessa, pohjoismainen TV-yhteistyö sekä yhteistyö muiden alueellisten järjestöjen kanssa.
|