Lipponen: Inkeriläisten erityisasema päättynee
IA, 19.2.2002
Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) sanoo Turun Sanomien haastattelussa tiistaina, ettei inkeriläisten erityisasemalle paluumuuttajina ei enää ole tarvetta.
- Inkeriläisten erityisasema paluumuuttajina on jo hoidettu, eikä ole mitään mieltä tuoda enää Suomeen suuria joukkoja kielitaidottomia maahanmuuttajia. Tilanne on kestämätön, kun rajan takana on jonossa 20 000 ihmistä, jotka uskovat pääsevänsä Suomeen, sanoo Lipponen. Hän arvioi, että suurten massojen joukossa Suomeen yrittää myös järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolella toimivaa ainesta. Lipponen ennakoi, että hallitus todennäköisesti tekee pikaisen esityksen maahanmuuton tiukentamiseksi siten, että Suomeen haluaville inkeriläisille järjestetään todelliset kielikokeet. Tällaisesta kokeesta puhui eduskunnan ulkoasiainvaliokunta jo joulukuussa 1998 käsitellessään hallituksen linjauksia asiasta ja edellyttäessään muuttajilta "vähintään auttavaa suomen kielen taitoa." Lipponen muistutti, että presidentti Mauno Koiviston tv-haastattelusta alkanut "kunniavelka-"asia on käsitelty hallituksen iltakoulussa ja ulkoasianvaliokunnassa. Niissä kuultavana oli myös Koivisto. Hän tiettävästi oli näkemyksissään samoilla linjoilla hallituksen kanssa, että asia on hoidettu. Turun Sanomien tietojen mukaan Koivisto itse ei katso tehneensä erityistä aloitetta inkeriläisten paluumuutosta. Hän oli omasta mielestään todennut vuoden 1990 haastattelussa vain ymmärtäneensä, että inkeriläisten paluumuuttoa pidetään suotavana asiana, "ikään kuin kunniavelan hoitona". Kun Suomessa elettiin 1990-luvun taitteessa vielä aikaa, jolloin presidentin huokauskin oli käsky ja toisaalta virkakoneistolla oli erityisvalmius ryhtyä hoitamaan inkeriläisten paluumuuttoa, asia lähti ripeästi liikkeelle. Suomeen on tullut 30 000 muuttajaa, joista merkittävä osa on täysin kielitaidottomia ja ilman täkäläisen kulttuurin tuntemusta ja työpaikkaa. Suomeen muuttaneista inkeriläisistä 40 prosenttia on työttömänä.
|
Pääkirjoitus
