Järjestöt arvostelevat Suomen kehityspolitiikkaa

IA, 16.3.2009

Kansalaisjärjestöjen mielestä tuloksellisen kehitysyhteistyön periaatteet, kuten pitkäjänteisyys sekä kehitysmaiden sanavallan ja vastuun kasvattaminen ovat unohtuneet kuluvalla hallituskaudella.

Kansalaisjärjestöjen kokoaman kehityspolitiikan puoliväliarvion mukaan Suomen kehityspolitiikka on muuttunut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana.

- Suunnanmuutos on tapahtunut ilman avointa keskustelua kehitysmaiden ja suomalaisten sidosryhmien kanssa. Nyt olisi keskusteltava avoimesti kehityspolitiikan painopisteistä ja tuloksellisuudesta, koska globaali taantuma ja ruokariisi tekevät tuhoisinta jälkeä nimenomaan kehitysmaissa, toteaa kampanja- ja viestintäjohtaja Mika Railo Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepasta.

Suomi on muun muassa vähentänyt toimintaansa perinteisillä yhteistyösektoreillaan kuten koulutuksessa ja terveydenhuollossa ja aiemmat suunnitelmat nostaa budjettitukea Mosambikille ja Sambialle on peruttu.

- Nopeat ja laajat muutokset ovat lähtöisin enemmän Suomen kuin kehitysmaiden omien painopisteiden vaihtumisesta. Suomesta on tullut kehitysmaiden näkökulmasta arvaamaton toimija, eikä se voi olla hyväksi työn tuloksellisuudelle , Railo sanoo.

Kepan mukaan myös tiedonsaanti Suomen kehityspolitiikasta on ollut vajavaista. Esimerkiksi suunnitelmia kehitysyhteistyön suuntaamisesta Suomen kahdeksassa pääyhteistyömaassa ei ole julkistettu. Edes avun vastaanottajamaita ei kuultu, kun Suomen uudet sektorivalinnat tehtiin, Kepa sanoo.

Kehitysyhteistyön toteutuksessa on korostunut suomalaisen osaamisen ja teknologian käyttäminen. Järjestöjen mielestä suomalaisen osaamisen vieminen kehitysmaihin voi kuitenkin olla yhteistyössä vain toissijainen tavoite.

- Yritystoiminta ja työllisyys ovat kehityksen edellytyksiä. Paikallista talouskehitystä tuetaan kuitenkin parhaiten tekemällä rakenteellisia uudistuksia ja tukemalla esimerkiksi eniten työllistäviä aloja kuten paikallisia pk-yrityksiä ja pienviljelyä, Railo painottaa.

Kepa muistuttaa, että globaalit kriisit iskevät kipeimmin heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin kuten naisiin, lapsiin, vammaisiin ja vähemmistöihin. Ulkoministeriön ja Valtiontalouden tarkastusviraston tuoreet selvitykset kuitenkin toteavat, että nämä ryhmät ovat jääneet unohduksiin hallituksen omien kehityspoliittisten linjausten vastaisesti.

- Jos suuntaus jatkuu, esimerkiksi yleinen toteamus siitä, että tyttöjen kouluttaminen on parasta apua, ei kohta vastaa enää millään tavalla Suomen harjoittamaan yhteistyötä, Railo toteaa.

Kerro kaverille

Politiikka

Tulosta