Kaskeala: Puolustusvoimilla vain sopimukset täyttäviä ammuksia

RS, 5.3.2007

Puolustusvoimilla on käytössä vain kansainväliset sopimukset täyttäviä ampumatarvikkeita, eikä muita tietenkään tulla hankkimaankaan. Rypäleaseiden täyskieltoon meillä ei ole varaa, mutta ei ole maastoon jääviin räjähtämättömiin ammuksiinkaan, puolustusvoimainen komentaja, amiraali Juhani Kaskeala sanoi maanpuolustuskurssin avajaisissa maanantaina Helsingissä.

Kaskealan mukaan Suomen on aivan mahdotonta kuvitella yksipuolista sitoutumista rypäleaseiden täyskieltoon, koska silloin puolustusvoimat menettäisi oleellisen osan maavoimien tulivoimasta ja juuri sen suorituskyvyn, jolla Suomi aikoo korvata käytöstä poistettavat jalkaväkimiinat.

-Olemme jo hankkineet kenttätykistölle nykyaikaisia rypäleaseita eli kuorma-ammuksia. Niiden tytärammusten toimintavarmuus on koeammuntatulosten mukaan yli 99,8 prosenttia, eli maastoon jää vähemmän räjähtämättömiä ammuksia kuin tavanomaisia kranaatteja ammuttaessa. Kaikki puolustusvoimille hankittavaksi suunnitellut kuorma-ammukset on varustettu itsetuho- tai deaktivointimekanismilla, Kaskeala vakuutti.

Oslon sopimukselle laaja kattavuus

Suomi osallistuu myös Oslossa toissa viikolla alkaneeseen uuteen rypäleaseiden käyttörajoituksiin tähtäävään neuvotteluprosessiin. Kaskealan mukaan sopimukselle tulisi pyrkiä saavuttamaan mahdollisimman laaja kansainvälinen kattavuus.

- Sen vuoksi vain ani harva neuvotteluihin osallistuva maa tavoittelee aseiden totaalista kieltoa, vaan haluaa, että ammusten toimintavarmuudelle määritellään tiukennetut rajat. Muutoin käy kuten jalkaväkimiinakiellon kanssa kävi: Ottawan sopimuksen ulkopuolelle jäivät valtiot, joiden hallussa oli yli 90 prosenttia maailman jalkaväkimiinoista. Se vähensi ratkaisevasti sopimuksen kansainvälistä merkitystä, Kaskeala totesi.

Maastoon jäävät räjähtämättömät ammukset eivät tietysti uhkaa vain siviiliväestöä, vaan myös sotilaita sekä sotatoimien aikana että kriisinhallintaoperaatioissa.

- Israelin viime kesänä Etelä-Libanonissa käyttämistä vanhemman tyyppisistä rypäleaseista väitetään jopa 30 prosentin jääneen räjähtämättä. Niiden on täytynyt merkittävästi rajoittaa Israelin asevoimien omaa toimintavapautta, Kaskeala huomautti.

Maastoon jopa satoja tytärammuksia

Kuorma-ammukset ja rypälepommi levittävät maastoon kymmeniä tai jopa satoja tytärammuksia ja niiden raivaaminen sotatoimien jäljiltä on vaivalloista. Ne myös aiheuttavat tappioita kriisialueiden siviiliväestölle.

Niinpä kansainvälisin sopimuksin on pyritty rajoittamaan rypäleaseiden summittaista käyttöä. Tavoitteena on vähentää maastoon jäävien räjähtämättömien ammusten määrää. Viimeisin Genevessä neuvoteltu aserajoitussopimus astui voimaan viime marraskuussa. Suomikin kuuluu tämän sopimuksen allekirjoittajamaihin.

Rypäleammuksia hyödynnetään laajasti

Kaskealan mukaan puolustusvoimien tulivoiman lisääminen liittyy päätöksiin supistaa olennaisesti maavoimien sodan ajan miesvahvuutta. Puolustusvoimat onkin päätynyt hankkimaan kauaskantavia raskaita raketinheittimiä, tykistön ja kranaatinheittimistön erikoisampumatarvikkeita sekä Hornet-hävittäjiin ilmasta maahan aseita.

- Kaikissa näissä asejärjestelmissä hyödynnetään rypäleaseita eli kuorma-ammuksia, -raketteja tai pommeja, jotka kasvattavat asejärjestelmien suorituskyvyn helposti kymmenkertaiseksi tavanomaisten ammusten käyttöön verrattuna.

Puolustusvoimat esitteli Hollannista vähän käytettyinä hankkimansa raskaat raketinheittimet tiedotusvälineille pari viikkoa sitten. Samoja aseita käyttävät Yhdysvallat ja useat eurooppalaiset maat.

Muutaman metrin takuudella kohteeseen

Asejärjestelmässä on runsaasti kehityspotentiaalia. Sen suorituskykyä ollaan edelleen lisäämässä uusilla ampumatarvikkeilla ja ohjelmistopäivityksillä. Uudentyyppiset ammukset ohjautuvat muutaman metrin tarkkuudella kohteisiinsa kymmenien kilometrien päähän.

Kaskealan mukaan Suomen jo ostamat miinaraketit täyttävät kaikki miinoja koskevat aserajoitussopimukset. Suomen puolustusta raketinheittimet tulevat palvelemaan 2020-luvulle asti.

Tykistön lisäksi uusia kuorma-ammuksia ollaan hankkimassa myös kranaatinheittimiä varten. Yhdellä kotimaisella AMOS-kranaatinheitinvaunulla ja neljän hengen miehistöllä päästään kuorma-ammuksin samaan vaikutukseen kuin tavanomaisilla kranaateilla ja sadan miehen vahvuisella kranaatinheitinkomppanialla.

	Lue myös: Halonen hyväksyy rypälepommit

Kerro kaverille

Politiikka

Tulosta