Hyssälän petetty vaalilupaus
23.9.2004
Nykyinen peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.) lupasi eduskuntavaalikampanjansa aikana oikein painetussa esitteessään kansaneläkkeisiin 300 euron korotuksen. Tuolloin hän ei vielä ollut ministeri vaan oppositiopuolueen kansanedustaja. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, etteivätkö monet kansaneläkettä saavat eläkeläiset olisi ottaneet hänen vaalilupaustaan todesta tai etteikö heillä olisi ollut oikeutta tehdä niin. Arvailun varassa on tietenkin se, kuinka paljon valheelliset lupaukset lopulta vaikuttivat vaalitulokseen. Ensi vuoden budjettiesityksen mukaan kansaneläkkeisiin on luvassa seitsemän euron korotus. Eroa Hyssälän henkilökohtaiseen vaalilupaukseen on siten "vain" 293 euroa. Lupausten ja todellisuuden välistä eroa ei siten voi pitää pienenä. Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan Hyssälä ei myöskään taistellut erityisen sinnikkäästi isomman korotuksen puolesta, vaan tyytyi aluksi jopa siihen, että seitsemänkin euron korotus olisi tullut voimaan vasta vuonna 2006. Suomen maaseudunpuolue SMP:n puheenjohtaja Veikko Vennamo lupasi aikanaan vaalitaistelun tiimellyksessä poistaa työttömyyden kolmessa kuukaudessa. Puolue pääsi hallitukseen ja työministeriksi tuli puolueen puoluesihteeri Urpo Leppänen. Hänen kaudellaan työttömyys ei poistunut eikä edes puolittunut. Hyssälän ja Vennamon vaalilupaukset kuuluvat samaan sarjaan. Kumpaakaan ei ole aiottukaan toteuttaa. Kysyä kuitenkin sopii, mitä kertoo lupauksen antajan moraalista se, että tämä on valmis lupaamaan vaikka kuun taivaalta siinä toivossa, että joskus pääsisi valtaan. Lisäksi toteuttamatta jäävät lupaukset ovat omiaan ruokkimaan muutoinkin yleistä mielikuvaa siitä, etteivät vaalilupaukset ole tarkoitettukaan toteutettaviksi. Eduskunta keskusteli keskiviikkona valtion ensi vuoden budjetista. Ministeri Hyssälää odotettiin keskusteluun, mutta hän ei koskaan saapunut paikalle - kuten ei juuri kukaan muukaan ministeri. Se kertoo puolestaan paljon siitä, kuinka nykyinen punamultahallitus suhtautuu eduskuntaan, jonka luottamusta sen kuitenkin täytyy nauttia sekä yleisemminkin hallituksen suhtautumisesta parlamentarismiin. Oppositiossa ollessaan keskusta arvosteli tavan takaa silloisen hallituksen ministereitä poissaoloista eduskunnan kyselytunneilta ja muista istunnoista. Nyt puolue itse näyttää todellisen karvansa, kun sen omat ministerit eivät viitsi tai jaksa vaivautua eduskunnan eteen vastaamaan tekemisistään ja sanomisistaan. Hyssälä puolusti poissaoloaan eduskunnan istunnosta sillä, että hän emännöi Smolnassa suomalaisille naisvaikuttajille järjestettyä tilaisuutta, joka oli kutsuttu koolle jo kesällä. Tällainen teeseurue ei ole hyväksyttävä syy olla osallistumatta eduskunnan työskentelyyn. Myös ministereiltä on oikeus edellyttää, että he osaavat priorisoida eli asettaa tärkeysjärjestykseen omat menonsa ja tekemisensä. Oppositio piti eduskuntakeskustelussa ruhtinaallista seitsemän euron korotusta "loukkauksena" eläkeläisiä kohtaan ja "huijauksena". Sitä se onkin. Hallituskin on puhunut kansaneläkkeiden tasokorotuksesta, mutta nyt kysymyksessä ei ole mikään "korotus". Pikemminkin on syytä puhua alamittaisesta indeksitarkastuksesta, kuten SDP:n puoluesihteeri Eero Heinäluoma sentään suostui eduskunnan edessä sanomaan. Keskustan piiristä toivottiin, ettei keskustelussa enää palattaisi vaalilupauksiin. Se ei ole ihme, sillä juuri keskusta on pettänyt omat vaalilupauksensa pahemmin kuin yksikään toinen puolue. Niinpä lupauksia ei myöskään haluta muistella. Mutta saattaa olla, että äänestäjien mielistä ne eivät ole unohtuneet. Ainakin näin sopii toivoa, sillä politiikassakin pitäisi sentään olla jonkinlainen kuluttajansuoja.
|
Pääkirjoitus
