Kysyvä eksyi jo tieltä
18.3.2009
Sosialidemokraatit näyttävät eläkekahakan seurauksena löytäneen itsestään pienen oppositiopuolueen. Kun kiista eläkkeistä on kohta unohdettu, nyt vaaditaan hallitukselta tiedonantoa talouden näkymistä ja vaikutuksista kansalaisten arkeen. Omien hengenheimolaisten arviot eivät demareita tunnu vakuuttavan. Kansanedustaja Liisa Jaakonsaaren (sd.) mukaan Suomen taloustilanne on heikentynyt niin nopeasti ja dramaattisesti, että hallituksen on hänen mielestään syytä antaa eduskunnalle tiedonanto tai ilmoitus tulevien vuosien talouden näkymistä. Kansanedustaja Jouko Skinnari (sd.) taas vaatii hallitukselta tiedonantoa valtion lisävelan tarpeesta, "mahdollisista veronkorotuksista sekä uhkailuista leikata sosiaali- ja terveysetuuksia". Oikeutettuja tietämään omaan tulevaisuuteensa vaikuttavista elämisen ehdoista ovat hänen mukaansa lapsiperheet, palkansaajat, yrittäjät, eläkeläiset, opiskelijat, vammaiset ja kuntapäättäjätkin. Yhden vastauksen sosialidemokraateille – mutta muillekin – antoi maaliskuun alkupuolella valtiosihteeri Raimo Sailas (sd.) Kauppalehden haastattelussa. Sailaksen mukaan elvytykset on nyt elvytetty eikä Suomessa enää voida tehdä enempää talouden elvyttämiseksi. Sailaksen mukaan kansallisilla elvytystoimilla voidaan vaikuttaa vain rajoitetusti, sillä talouden luisu "johtuu kansainvälisestä tilanteesta". Valtiosihteerin mielestä nyt voidaankin lähinnä vain odotella, miten jo tehdyt elvytystoimet vaikuttavat. Siitäkin Sailas muistutti, että EU-komission arvion mukaan Suomi on yksi tehokkaimmista elvyttäjistä. Suomen bruttokansantuotteesta menee elvytystoimenpiteisiin tänä vuonna 1,7 prosenttia. Siihen, miten hallituksen toimet vaikuttavat palvelujen kautta eri kansalaisryhmien elämään, antoi hallituksen politiikkariihen jälkeen puolestaan vastauksen Risto Parjanteen (sd.) johtama Kuntaliitto. Liitto kiitteli hallituksen linjauksia, "joiden avulla kansalaisten peruspalvelut turvataan laman aikana ja sen jälkeen". Kuntaliiton mielestä hallituksen linjaus suomalaisten työssäolon pidentämisestä tukee myös kunta-alan työvoimatarpeita. Siihenkin Kuntaliitto on tyytyväinen, että hallitus päätyi liiton esitysten mukaisesti yhteisöveron jako-osuuden muuttamiseen kuntien palvelujen hyväksi, valtionosuuksien korottamiseen sekä myös kiinteistöveron ylärajan nostamiseen. Kuntapalvelujen rahoituksen korotustasosta taas päätetään maaliskuun kehysriihessä. Kehysriihen työkaluksi valtiovarainministeriö julkistaa oman talousennusteensa. Sen virkamiesvalmistelu taas tapahtuu Paavo Lipposen (sd.) ja Eero Heinäluomankin (sd.) taloudellisena neuvonantajana toimineen kansantalousosaston ylijohtaja Jukka Pekkarisen (sd.) johdolla. Kansainväliseksi levinnyt rahoituskriisi sai alkunsa Yhdysvalloista, missä sosialidemokraatit vierailivat syksyllä vaihtelevilla kokoonpanoilla aistimassa Barack Obaman presidentinvaalikampanjaa ja yrittäen kunnallisvaalien alla samaistaa itsensä erilaisin mediatempuin Suomessa Obaman edustamaan linjaan. Jos Obaman jopa kuulemma suhteellisen läheltä nähneen Jutta Urpilaisen johtamilla sosialidemokraateilla on läheiset välit Yhdysvaltain nykyjohtoon, eikö talouskriisin alkulähteiltä siis löytyisikin viisautta siihen, millaiset tulevien vuosien talouden näkymät ovat? Sen sosialidemokraatit tietävät itsekin, että vaatimuksilla saada hallitukselta tiedonanto talousnäkymistä on tarkoitus pelkästään kerätä poliittisia irtopisteitä, ei esitellä omia keinoja talouden suunnan muuttamiseksi. Mutta sitähän demarit luonnollisestikaan eivät kerro.
|
Pääkirjoitus
