Teejii tekee amiraalille hyvää
12.3.2009
Kotiutumispäivän läheneminen saa yleensä varusmiehet aiempaa letkeämmälle ja iloisemmalle tuulelle. Myös puolustusvoimien komentaja näyttää "irrottelevan", mitä lähempänä siirtyminen reserviin siintää. Amiraali Juhani Kaskealan julkisiin puheenvuoroihin palvelusvuosien myötä karttunut kokemus sekä tehtävän läheneminen päätöstään ovat tuoneet uskallusta sekä varsin painavaa ja punnittua sanottavaa. Kaskeala puntaroi yleistä asevelvollisuutta usealta kantilta viimeksi valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa maanantaina. Puheessa oli useampikin uutiseksi asti yltävä kärki, joita sinisenä lankana yhdisti puolustusvoimien kuuluminen erottamattomana ja luonnollisena osana muuhun yhteiskuntaan. Niille, jotka ovat kavahtaneet puolustusmenojen lisäämisen tarvetta, Kaskeala antoi siimaa, mutta muistutti puolustuskyvyn ylläpitämisen tärkeydestä. Hallituksen esittämällä kahden prosentin puolustusmenojen reaalikasvulla pyritään säilyttämään puolustusvoimien nykyrakenteet ensi vuosikymmenen puoliväliin asti. Siitä eteenpäin asiat on mietittävä uusiksi. Kaskeala näkyy miettineen niin, että kun väestö vanhenee, myös joukot vanhenevat. Hän kysyykin, säilyykö laatu joukkojen vanhetessa? Ja jos puolustusvoimia supistetaan, tarvitseeko nykyistä määrää asevelvollisia jo näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa enää kouluttaa? Komentajan esittämä laskelma on havainnollinen. Kun vielä 40 vuotta sitten 95 prosenttia ikäluokasta – noin 43 000 miestä – suoritti asepalveluksen, seitsemän vuoden päästä palvelukseen kutsuttavan ikäluokan suuruus on noin 29 000 nuorta miestä. Jos heistä 70 prosenttia suorittaa varusmiespalveluksen, koulutuksen saa runsaat 20 000 sotilasta ja tästä joukosta noin 80 prosenttia eli 16 500 koulutettua reserviläistä voidaan sijoittaa sodan ajan joukkokokoonpanoihin. Kaskeala esittääkin kertausharjoitusten painottamista kolmesta viiteen vuoteen varusmiespalveluksen päättymisen jälkeen ja yli 35-vuotiaiden siirtämistä alueellisiin joukkoihin. Vieläkin pidemmälle hän olisi valmis menemään ja ehdottaa vanhimpien ikäluokkien vapauttamista nykyistä aiemmin asevelvollisuudesta. Hänen mielestään asevelvollisuusajaksi riittäisi 20 vuotta. Tästä huolimatta Kaskeala ei halua puhua valikoivasta asevelvollisuudesta. Joukkojen määrän asemesta Kaskeala panostaisi niiden laatuun sekä tekniseen ja taktiseen osaamiseen. Nykyaikainen sodankäynti ja taistelun kuva asettavat yhä suuremmat vaatimukset henkilöstön tekniselle osaamiselle sekä fyysiselle suorituskyvylle. Tässä selitys sille, miksi reservin ikärakenne olisi Kaskealan mielestä pidettävä verraten nuorena. Sotilaallisten tietojen ja taitojen pitää olla vielä kohtuullisen tuoreessa muistissa ja fyysisen kunnon riittävä vaativiinkin taistelutehtäviin. Toisaalta reserviläiset kykenevät tuomaan siviilielämän piiristä sotaväkeen työkokemuksensa sekä ammatillisen tai korkeakoulututkintonsa. Sanansa Kaskealalla oli sanottavana myös niille, joiden mielestä Suomen ei pitäisi moraalisista tai kustannussyistä osallistua kansainvälisiin operaatioihin. Kolme neljästä kriisinhallintatehtävissä palvelevista suomalaisista sotilaista on asevelvollisia. He lähtevät vapaaehtoisesti vaikeisiin olosuhteisiin ja vahvistavat näin saamallaan ammattitaidolla Suomen sodan ajan joukkojen suorituskykyä sekä puolustuksen kansainvälistä uskottavuutta. Panostus ei ole pois omasta puolustusvalmiudestamme, vaan täydentää sitä. Järkipuhetta.
|
Pääkirjoitus
