PääkirjoitusPolitiikkaKotimaaUlkomaatTalousTiedeKolumnitAjassaSisältö
Nettistudio
Eurostudio
Haku Verkkouutisista
RSS
Pääkirjoitus 

Lähi-idässä edettävä pienin askelin

 5.3.2009


Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clinton puolusti tiistaina näyttävästi palestiinalaisvaltion perustamista. Juuri edellisenä päivänä Yhdysvallat oli luvannut palestiinalaisille 900 miljoonaa dollaria tukea, josta kolmannes oli tarkoitettu Gazan jälleenrakentamiseen. Egyptin kokouksessa Clinton oli tiukkana siitä, ettei senttiäkään avustuksesta joudu Hamasin käsiin.

Pintapuolisesti tilanne näyttäisi kääntyvän palestiinalaisten kannalta otolliseksi. Kansainväliset rahoittajat lupaavat yhteensä 4,5 miljardia dollaria avustuksia ja Yhdysvallat puhuu suoremmin palestiinalaisvaltion puolesta.

Todellisuus on kuitenkin arkisempi. Hamas hallitsee tiukasti Gazan aluetta, eikä vuodenvaihteen väkivaltaisuuksien jälkeen ainakaan menetä kannatustaan. Niin kauan kun Israel pitää Gazan rajat kiinni ja päästää vain pienen osan avustuskuljetuksista läpi, ei jälleenrakennukseen luvatuilla rahoillakaan ole käyttöä. Israel sanoo haluavansa estää kaiken sellaisen materiaalin pääsyn Gazaan, jota voi käyttää aseiden rakentamiseen.

Paitsi jälleenrakennus, myös palestiinalaisvaltion muodostaminen ei käytännössä ole mahdollista, ellei valtio itse ole suvereeni päättämään rajavalvonnastaan. Toisaalta valtion on oltava myös kykenevä ja halukas kontrolloimaan väkivaltaa sekä omalla alueellaan että sieltä ulospäin – kuten rakettien ampumista Gazasta Israeliin. Kolmas kriteeri on suvereniteetti omalla alueella. Israelin siirtokunnat Länsirannalla ovat tälle käytännön este. Israelin vaalivoittajien palestiinalaisvaltiota vastustava kanta on sekin realiteetti, joka avita tavoitetta.

Islamistinen Hamas on ongelma, mutta se on myös realiteetti, jonka olemassaoloa ei voi sivuuttaa. Gazan jälleenrakennus ohi Hamasin tuntuu jo ajatuksena mahdottomalta. Käytännössä se tarkoittaisi paikallisen hallinnon täydellistä ohittamista.

Joskus kannattaa tavoitella taivaita ja ajatella suuria. Lähi-Idän konfliktissa on kuitenkin paras tyytyä vähimpään mahdolliseen ja siihenkin on alueella vaikea uskoa. Riittävä ja vaikeasti saavutettava alku olisi, että pienten askelten politiikalla päästäisiin eroon päivittäisestä väkivallasta. Siinä puolestaan keskusteluyhteyksien rakentaminen Israelin ja Hamasin kanssa välille on kaiken ytimessä.

George W. Bushin hallinnon viimeisenä vuonna tällaisia neuvotteluja käytiin vailla ylenmääräistä julkisuutta. Samoin Egypti on välittänyt keskusteluja Hamasin ja maltillisemman Fatahin välillä.

Israelin hyökkäyksen jälkeen yhteydenpito on varmasti vaikeampaa, mutta yhtä kaikki jatkoa tarvitaan. Keskustelujen kannustimena molemmilla osapuolilla on myös hyödyllistä tavoiteltavaa. Israelin kannalta oleellista olisi valvoa, että Gazaan ei salakuljeteta aseita. Gazan ja Palestiinan kannalta edullista olisi avata Egyptin vastainen raja ihmisten ja tavaroiden kulkea.

Käytännössä tarvitaan riittävän pitkä aselepo ja selkeä sopimus sitä turvaamaan. Vasta riittävän pitkän väkivallattoman kauden jälkeen voi olla realistista aloittaa vakavat ja tulokseen tähtäävät puheet palestiinalaisvaltion muodostamisesta. Ilman tällaisia takeita väkivaltaisuuksien välttämisestä asettuvat myös Gazan jälleenrakennukseen luvatut varat vähintään kyseenalaisiksi.

Hamasin asennoitumisen kannalta merkittäväksi voi muodostua sekin, miten Clinton matkallaan onnistuu parantamaan Yhdysvaltain ja Syyrian välisiä suhteita. Muutokset tässä ilmanalassa voivat kannustaa Hamasia maltillistumaan. Niinikään asiaan vaikuttaa myös kehitys Iranissa, jonka järjestämä oma Gaza-kokous ei ainakaan lupaa parempaa.

Käytännössä suuret juhlalliset julistukset on parempi tulkita poliittisen ilmapuntarin värähtelyksi mieluummin kuin käytännölliseksi toimenpideohjelmaksi, jota pian ryhdyttäisiin toteuttamaan. Sopii muistaa myös, että Yhdysvaltain Lähi-idän politiikan peruslinja ei kuitenkaan ole dramaattisesti muuttunut. Hamas nähdään edelleen terroristijoukkona ja Israelin hallitus - oli se millainen hyvänsä - saa Yhdysvaltain tuen, kuten Clintonin puheenvuoroista kuultiin.

Copyright Verkkouutiset - ISSN 1458-4441Suomen Kansallisverkko OyToimitusPalautelomake