Afganistanin vaaleista ei ole paljoa odotettavissa
4.3.2009
Afganistanin presidentti Hamid Karzain antama julistus pitää maan presidentinvaalit jo huhtikuussa on jälleen uusi hankaluus levottoman maan rauhoittamiseksi. Afganistanin vaaleja tukemaan valmistautuva Suomi on muiden länsimaiden tavoin varautunut siihen, että vaalit pidettäisiin kesällä tai syksyllä. Nopea aikataulu tuo sekä EU:n poliisioperaatiolle että ISAF-joukoille vaikeuksia turvata vaalien rauhallinen sujuminen. Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama määräsi jo 17 000 sotilasta turvaamaan vaaleja elokuussa. Samaan aikatauluun varautui myös Suomi tammikuun lopussa annetussa Afganistan-selonteossa. Suomi on selonteossa valmistautunut vahvistamaan joukkojaan sadalla sotilaalla pohjoisella komentoalueella neljän kuukauden ajaksi. Jos vaaleja varhaistetaan, on Suomikin uusien aikatauluongelmien edessä. Laiha lohtu on, että kapinallisjoukkojenkaan ei odoteta keväällä olevan yhtä aktiivisia kuin kesällä ja syksyllä. Toisaalta, jos edessä on kilpajuoksu vaalipaikoille, niin Talibanilla on kotikenttäetu. Taliban on ilmoittanut, että se aikoo estää vaalit hallitsemillaan alueilla maan itä- ja eteläosissa. Samoille alueille on ISAF:n arvioitu tarvitsevan lisäjoukkoja noin 7 000-10 000 sotilaan verran. YK:n edustajan mukaan uskottavien presidentinvaalien järjestäminen huhtikuussa on lähes mahdotonta. Turvallisuusongelmien lisäksi haittana on sää ja sen tuomat vaikeudet kulkea äänestyspaikoille. Karzai on perustellut vaaliajankohtaa maan perustuslailla, jonka mukaan vaalit olisi pidettävä 30 tai 60 päivää ennen kuin presidentin toimikausi päättyy toukokuun 21. päivänä. Hänellä on myös tukea, sillä aiemmin Karzaita arvosteltiin Afganistanissa yrityksestä laittomasti jatkaa virkakauttaan. Toisaalta presidentillä ei ole toimivaltaa määrätä yksipuolisesti vaalien ajankohtaa. Perustuslaillinen kiista on monen mielestä silmänlumetta Karzain ovelalle manööverille, jonka myötä hänen hajanaiset vastustajansa eivät ilman suuria hankaluuksia onnistu kokoamaan uskottavaa kampanjaa. Maan entinen talousministeri, lännessä arvostettu Ashraf Ghani Ahmadzai ilmoitti jo, ettei asetu ehdolle ja ennusti Afganistanille Zimbabwen kohtaloa. Karzain vaaliveto tuo pulmia eritoten Obaman hallitukselle, joka on jo arvostellut Karzaita kovasanaisesti muun muassa korruptiosta ja huonosta hallinnosta. Washingtonissa olisi paineita päästä Karzaista eroon, mutta vaalisotkun myötä se näyttää käyvän entistä hankalammaksi. Aivan oma kysymyksensä on vielä sekin, onko vaaleihin ladattu lännessä perusteettomia odotuksia. Demokraattisen perinteen maissa vapaiden vaalien esteetöntä sujumista korostetaan mielellään, mutta keskiverto afganistanilainen ei välttämättä koe niitä millään tavoin tärkeiksi. Jälkiviisaasti voi myös todeta, että ehkä lännessä olisi jo varhemmin pitänyt ottaa huomioon Afganistanin perustuslaki ja sen tuomat tulkintaongelmat. Luvassa on pahimmillaan levottomat kulissivaalit, jotka vahvistavat sekä Karzain asemaa että epävakauden jatkumista.
|
Pääkirjoitus
