Kiinnostusta herättävää
2.3.2009
Tasavallan presidentti Tarja Halonen on hiljattain osoittanut poikkeuksellista kiinnostusta peräti kahta suurta hallituksen lakihanketta kohtaan. Kiinnostavaa on, että presidentti ilmaisee kiinnostuksensa. Kiinnostavaa on myös se, mikä on hänen kiinnostuksensa perimmäinen motiivi. Runsas viikko sitten presidentin esittelyssä Halonen ilmaisi olevansa kiinnostunut eduskunnalle annetun yliopistolakiesityksen käsittelyn edistymisestä. Presidentti toivoi hallitukselta, että hänet pidettäisiin asian suhteen ajan tasalla. Hallituksen aikeista ei ole ollut epäselvää sen jälkeen, kun hallitusohjelma julkistettiin noin kaksi vuotta sitten. Lakiesitys on hallitusohjelman mukainen ja esitystä on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä yliopistojen, niiden henkilökunnan ja opiskelijajärjestöjen kanssa. Koska presidentin esittelyn yhteydessä käytyä keskustelua ei ole tapana julkistaa, keskustelun sävyä voi vain arvailla. Joka tapauksessa Halonen ilmaisi kiinnostuksensa päivä sen jälkeen, kun lähinnä opiskelijoista koostunut pieni ryhmä eri puolilla maata myöhäisherännäisesti ja kutakuinkin perusteettomasti liikehti lakiesitystä vastaan. Esimerkiksi valtiopäivien avajaisissa Halonen käsitteli vallan muita asioita, muun muassa vähätteli hallituksen elvytystoimia. Torstaina Halonen sanoi maakuntamatkansa yhteydessä Kouvolassa, ettei hän pidä hallituksen periaatepäätöstä eläkeiän nostamisesta kannustavana uutisena. Kantaansa Halonen perusteli sillä, ettei Suomessa ongelmana ole eläkeikä, vaan se, minkä ikäisenä eläkkeelle jäädään. Halonen arveli varhaisen eläköitymisen syynä olevan sen, että ihmiset eivät pysy työkuntoisina. Jos hallitus saa tahtonsa läpi ja eläkeikää nostetaan, päätös toimii kaikella voimallaan vuonna 2022. Siihen mennessä eri tahot ehtivät hyvin esittää näkemyksensä myös siitä, kuinka suomalaiset pysyisivät nykyistä paremmin työkuntoisina. Ja vaikka eläkeikä pysyisi ennallaankin, työkyvyn kohentaminen on arvokasta, jotta keskimääräinen eläköitymisikä nousisi. Kaiken kaikkiaan hallituksen esitys liittyy paitsi käsillä oleviin talousongelmiin, myös väestön ikääntymisen aiheuttamiin seurauksiin. Kyse on suuren luokan talous- ja sosiaalipoliittisesta paketista, johon vielä liittyy Sata-komitean valmistelussa oleva sosiaaliturvan uudistus. Presidentti voi halutessaan olla myös unilukkari. Kun hän on valmis lausumaan käsityksiään osakokonaisuuksista olisi kuitenkin kiinnostavaa kuulla hänen näkemyksensä myös osista muodostuvasta kokonaisuudesta – jos ulkopolitiikan johtaminen siihen aikaa ja mahdollisuuksia sallii. Ei nimittäin ole välttämättä demokratian kannalta terveellistä se, että poliittisesti heikon parlamentaarisen opposition asemesta hallituksen kanssa debattia käy presidentti, jonka luottamusta hallituksen ei tarvitse nauttia.
|
Pääkirjoitus
