PääkirjoitusPolitiikkaKotimaaUlkomaatTalousTiedeKolumnitAjassaSisältö
Nettistudio
Eurostudio
Haku Verkkouutisista
RSS
Pääkirjoitus 

Kannattaisiko miettiä toisenkin kerran?

 27.2.2009


Hallituksen päätös nostaa yleisen eläkeiän sekä varhaiseläkkeen alaikärajaa on ymmärrettävästi saanut osakseen ristiriitaisen vastaanoton. Kiivaimmissa ensikommenteissa on jo ehditty väläyttää yleislakkoa vastatoimena päätökselle. Kannattaisikohan vielä miettiä, mistä kaikki johtuukaan ja kuka kaikki seuraukset maksaakaan.

Eläkejärjestelmää rukattiin viimeksi neljä vuotta sitten. Tuolloisen työeläkeuudistuksen olennaisimpia muutoksia olivat koko työuran ansioiden huomioon ottaminen eläkkeen perusteena olevassa palkassa, vanhuuseläkeiän muuttuminen joustavaksi ikävälillä 63-68 vuotta, varhaiseläkkeiden ikärajojen nosto, työttömyys- ja yksilöllisen varhaiseläkkeen poisto kokonaan sekä elinajan pitenemisen vaikutuksen huomioon ottaminen eläkkeen määrässä.

Vuoden 2005 uudistuksen tavoitteena oli todellisen eläkkeellesiirtymisiän nosto olennaisesti nykyisestä nostamalla eläkettä jokaiselta lisätyövuodelta. Neljä vuotta on vielä suhteellisen lyhyt aika pitävien päätelmien tekemiseen, mutta näyttää siltä, että tuolloisen uudistuksen vaikutukset tuntuvat kovin hitaasti. Suomessa siirrytään keskimäärin edelleen eläkkeelle selvästi alle kuusikymppisinä.

Suomessa väestön ikääntymisvauhti on Japanin ohella maailman nopeinta. Samanaikaisesti meillä kuitenkin siirrytään eläkkeelle keskimäärin aiemmin kuin naapurimaissa tai läntisissä teollisuusmaissa. Kokonaiseläkemenojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvaa vuoden 2005 noin 11 prosentista runsaaseen 14 prosenttiin 2030-luvulle mentäessä, ellei merkittäviä rakenteellisia uudistuksia kyetä toteuttamaan, kenties jopa niistä huolimatta.

Suomi ei olisi tarvinnut tähän tilanteeseen Yhdysvalloista alkanutta rahoituskriisiä. Sen seuraukset elinkeinoelämäämme ja talouttamme nyt kuitenkin rasittavat ja niitä seurauksia maksetaan näillä näkymin pitkään. Maksaja on kaikissa tapauksissa tavallinen suomalainen ja kyse onkin siitä, miten taakka jaetaan.

Raskaimmin talouskriisin nykyvaiheesta maksavat ne, jotka joutuvat kokemaan irtisanomisen tai lomautuksen. Vahinkoja ehkäistäkseen hallitus on päättänyt lisätä velanottoa ja käynnistää mittavat elvytystoimet, jotta työllisyys pysyisi edes siedettävällä tasolla. Kulutuskysyntää ja sitä kautta kotimaista työllisyyttä pönkitetään lisäksi ansiotulojen ja eläkkeiden verotuksen kevennyksillä.

Velan ja elvytyksen maksamme me, suomalaiset itse. Hallituksen tavoitteena on takaisinmaksun ajoittaminen niin pitkälle ajalle, että taakka kyetään kantamaan. Vieläkin tosin on epävarmaa, kuinka kauan rahoituskriisistä toipuminen vie aikaa ja kuinka suuren velkamäärän ottamista se edellyttää.

Toinen tie olisi ollut välitön menojen karsiminen sekä verotuksen kiristäminen. Jo nyt on päivänselvää, ettei niillä toimilla olisi kyetty ammottavaa vajetta kattamaan. Verojen korotuksella olisi lisäksi tyrehdytetty kuluttajien ostovoiman kasvu, nipistetty kulutuskysyntää ja aiheutettu sitä kautta omatekoista työttömyyttä. Menojen mittava karsinta taas olisi merkinnyt heikennyksiä julkisiin palveluihin.

Eläkeiän alarajan korotuksella vastataan siis yhtä aikaa kahteen haasteeseen: talouskriisin aiheuttamien vahinkojen korjaamiseen pitkällä aikavälillä sekä väestön ikääntymisestä aiheutuvan työvoimapulan torjumiseen seuraavien 10-15 vuoden aikana.

Palkansaajajärjestöjen suurin närä päätöstä kohtaan tuntuu johtuvan sitä, että hallitus teki sen omin päin ja asiasta etukäteen ay-liikkeen kanssa neuvottelematta. Niin ikävältä kuin se kuulostaakin, se on parlamentarismissa hallituksen tehtävä ja oikeus. Kun ikäviä päätöksiä piti tehdä, viisautta oli kajota mieluummin eläkeikään kuin eläkkeisiin tai muihin etuuksiin. Viisautta on myös pyrkiä ratkaisemaan talous- ja työvoimaongelmat niin, että kykenemme niistä tulevaisuudessakin kohtuudella selviämään.

Ongelmien suuruus ja taustat huomioon ottaen voi kysyä, mikä viisaus piilisi siinä, että kaiken sotkun keskelle vielä pystytettäisiin tuotannollisen toiminnan ja palvelut pysäyttävä yleislakko? Silläkö Suomi kansakuntana ongelmistaan ulos rimpuilisi?

Copyright Verkkouutiset - ISSN 1458-4441Suomen Kansallisverkko OyToimitusPalautelomake