Palkka-armeijalla ei Suomea puolusteta
24.2.2009
Puolustusvoimien tuleva komentaja, kenraaliluutnantti Ari Puheloinen tyrmää selkein sanoin ehdotukset siirtymisestä palkka-armeijaan tai valikoivaan asepalvelukseen. Yleinen asevelvollisuus on ongelmistaan huolimatta myös tulevaisuudessa yksi maamme puolustuksen kulmakivistä. Puheloinen laskeskeli Aamulehdessä viikonvaihteessa julkaistussa haastattelussa, että jos Suomen puolustusmenot reilusti kaksinkertaistettaisiin, summalla voitaisiin ylläpitää runsaan 40 000 sotilaan palkka-armeijaa. Sellaisella armeijalla tosin ei Suomea kyettäisi puolustamaan. Vertaus on osuva. Nykyisellä puolustusbudjetilla Suomi kykenee pitämään yllä 350 000 sotilaan reserviä. Järjestelmä on sekä taloudellinen että tehokas. Kutsuntojen kautta varusmiehiksi valikoituvat maanpuolustuskykyiset ja -tahtoiset, reserviksi koulutettavat joukot, joiden taitoja hiotaan säännöllisin kertausharjoituksin. Toisin olisi palkka-armeijan kanssa. Kun Suomella ei ole välitöntä uhkaa, olisi rahan haaskausta pitää kalliita joukkoja odottamassa, että jotain tapahtuisi, kuten Puheloinenkin huomautti. Nykyinen, yleiseen asevelvollisuuteen pohjaava järjestelmä on kestänyt aikojen yli ja kestää edelleen. Siihen on syynsä. Järjestelmällä on kansalaisten suuren enemmistön tuki, jota taas ruokkii se, että valtaosa miehistä ja myös osa naisista suorittaa varusmiespalveluksen. Kansalaisvelvollisuuden suorittanut tietää, millaista järjestelmää tukee. Asiaa erikseen mainitsematta Puheloinen tulee samalla lähettäneeksi terveisiä useammalle taholle. Vasemmisto-oppositio kavahti jo turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon sisällytettyä ehdotusta puolustusmäärärahojen kahden prosentin korotusta. Ellei määrärahoja maltillisesti koroteta, varusmieskoulutuksesta joudutaan tinkimään ja joku olemassa olevista keskisuurista joukko-osastoista lakkauttamaan. Terveiset menevät myös vihreille. Puolue on puheenjohtajansa Tarja Cronbergin johdolla jo pidempään esittänyt siirtymistä niin sanottuun valikoivaan asepalvelukseen, jossa vain osa isäluokasta suorittaisi varusmiespalveluksen. Ilman palkka-armeijan perustamista se toki karsisi kustannuksia, mutta mitä ilmeisimmin vaikuttaisi samalla asenteisiin maanpuolustusta kohtaan. Valikoivuus ei myöskään takaisi sitä, että palvelukseen hakeutuisi aina ikäluokan parhaimmisto. Samalla rapautuisi uskottava puolustuskyky. Puolustusvoimien nykyinen komentaja, amiraali Juhani Kaskeala huomautti lisäksi taannoin Ruotuväki-lehden haastattelussa, että tämän hetken asevelvollisuus on jo terveyden perusteella valikoiva. Kenttäkelpoisuus on tärkein sotilaiden valintaan vaikuttava mittari. Voi vain kuvitella, mihin Suomessa johtaisi siirtyminen vaikkapa Tanskan malliin, jossa palvelukseen tulevat valitaan arvalla. Valikoivaan palvelukseen siirtyneet Ruotsi ja Norja taas ovat vaikeuksissa järjestelmästä aiheutuneiden seurausten kanssa ja pohtivat uudelleen asevelvollisuuden laajentamista.
|
Pääkirjoitus
