Täyttä kaasua jarru pohjassa
20.2.2009
Amerikkalainen autojätti General Motors (GM) osti vuonna 1990 puolikkaan ruotsalaisesta Saabista. Nousukaudella Saab kävi kaupaksi Pohjoismaiden lisäksi Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa niin hyvin, että GM hankki omistukseensa myös Saabin toisen puolikkaan kymmenen vuotta myöhemmin. Kun luottokriisi – käsipuolessaan energian hintojen kasvu – alkoi Yhdysvalloissa, se vaikutti myös autojen kysyntään uudella mantereella. Kuluttajien ostohalu ja –kyky tyrehtyivät. Ja kun luottokriisi levisi Yhdysvalloista muualle maailmaan, sama ilmiö toistui kansainvälisesti. Vaikeuksissa ovat erityisesti amerikkalaiset autojen valmistajat. Maan autoteollisuus on luottanut enemmän vauhtiin, voimaan ja kokoon kuin jo muualla trendeiksi muodostuneisiin pieneen kulutukseen, vähäpäästöisyyteen ja taloudellisuuteen. Ahdingossa ovat niin GM, DaimlerChrysler kuin Fordkin. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on jo allekirjoittanut elvytyspaketin, jolla tuetaan kymmenillä miljardeilla dollareilla esimerkiksi maan autoteollisuutta ja sen kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Liittovaltion kukkarolle on tulossa muun muassa GM, mutta tuokaan apu ei tunnu riittävän, sillä yhtiö on osana tervehdyttämistoimiaan luopumassa nyt myös Saabista, josta tulikin sille rasite. Saab on nykyisellään ongelmayhtiö ja GM haluaa sysiä ongelman muiden syliin. GM ilmoitti luopuvansa Saabin tukemisesta ja ehdotti, että Ruotsin valtio panostaisi yhtiöön. Pääministeri Fredrik Reinfeldt ja hänen porvarihallituksessaan asiasta vastaava elinkeinoministeri Maud Olofsson ovat torjuneet GM:n ehdotuksen tiukasti. Heidän mukaansa Ruotsin valtio ei ole valmis omistamaan autotehtaita eikä valmis ottamaan omistusta GM:ltä. Hallituksen ilmoituksen jälkeen Saabin vaihtoehdot ovat vähissä. Yhtiötä ei suostu ostamaan kukaan muukaan eikä GM ole valmis siihen enää panostamaan. Uhkana on, että Saabin kotikaupungissa Trollhättanissa 4 000 autonvalmistajaa jää suoraan työttömiksi. Kun kerrannaisvaikutukset alihankkijoiden ja muiden toimijoiden kautta otetaan huomioon, Saabin kaatuminen saattaa pahimmillaan merkitä 15 000 ihmisen joutumista vaille työtä. Samalla katoaisi jo legendaariseksi tullut pohjoismainen tuotemerkki. Hakeutuminen yrityssaneeraukseenkaan ei tuone kuin kuukausien lisäajan. Yritysmaailmassa on nykyään muotia puhua arvoista ja yhteiskuntavastuusta. Varsinkin amerikkalaisten autonvalmistajien kohdalla arvot voi hyvin kyseenalaistaa. Tuotteistus on laahannut kaukana maailman yleisestä menosta ja kun siitä on nyt aiheutunut mittavia taloudellisia ongelmia, harmit halutaan kaataa hallitusten syliin. Ei se ole yrityksen yhteiskuntavastuuta, että yhteiskunta ottaa vastuun yrityksen epäonnistumisesta. Eivät amerikkalaiset silti yksin ongelmineen ole. Omien autonvalmistajiensa tueksi ovat rientämässä myös eurooppalaiset, etunenässä Britannia, Saksa ja Ranska. Euroopassa tukien tarve on pienempi kuin Yhdysvalloissa, mutta miljardeista puhutaan täälläkin. Ja ironista kyllä: samaan aikaan kun EU:n suuret jäsenvaltiot ilmoittavat tuestaan autoteollisuudelle, EU:n kilpailusäännösten noudattamista valvova komissio haluaa varmistaa, ettei Espanjan omalle autoteollisuudelleen kohdistama tukipaketti vääristä kilpailua Euroopan autoteollisuudessa.
|
Pääkirjoitus
